Sä oot pannu, mut mä oon pannu-lasta

Eli hyvää torstaita herrasväelle ja tutuksi tulleet pahoitteluni siitä että tämä on a) myöhässä ja b) kahdesta harkkakerrasta koska olen taas ollut niin hitokseen väsähtänyt (tossa äsken teatteri-ilmaisun tuntia ennen, nukuin mediateekissä sikeästi jonkun vajaa puol tuntia vaikka Inka soitti pianoa intohimoisesti taustalla). Minut herätti Marika Kesseli ihanalla äänellään "NYT ALOITETAAN!"

Maanantaina pääsanana taisi olla "paskavaltio" koska valtio on paska. Mulla ei hirveesti oo mitään mielikuvia siitä, et mitä hassua tai fiksua tapahtui, mutta saatiin kuitenkin tehtyä jännittävä kohtaus tuoleilla.

Eilen sitten Heidi oli kotona koska hammassärky. Nimenomaan. Heidi "Tulette-harkkoihin-vaikka-pernanne-olisi-irti" Parkkinen. No, ilmeisesti hammassärky oli tuskaisempaa luokkaa joten tämä on täysin hyväksyttävää toimintaa. Kävin Tamsin kanssa ohjailemassa ja katselemassa vähän Simoporukan harkkoja, jossa Jesse veti Winx-klubin tunnaria suurella sydämellä, mulle maksettiin sukkahousuvelkoja ja nokkahuilulla runkattiin.

Sitte meiän harkoissa oli vähän levoton meno koska Ella oli väsynyt ja makasi Miron päällä ja ne ei keskittyny mutta jälkikäteen ajateltuna saatiin kyllä tehtyä jutut mitä pitikin. Meillä on nyt kohtaukset, motiivit ja järjestys. Oli vaan ihme säätöä, yritin olla hermostumatta siellä koska tiesin ettei mun pidä hermostua ja et hermostuttaa vaa koska olin väsyny. Mutta anyway hyvin se meni. Vaikka läpän taso olikin "Ootsä joku isis-taistelija? En ku äitis" ja "Sä oot pannu, mut mä oonki pannulasta". Videomatskua löytyy instagramista, Leevi oli kipeenä joten kuvia ei oo kummaltakaan kerralta.

En pysty nyt parempaan, rupeen tekemään läksyjä datanomitoverini kanssa (istumme Coffee Housen ylihinnoiteltujen juomien äärellä koska HÄN on sitä mieltä että AMIKSESSA tulee tosi paljon tehtävää kotiin ja ettei HÄN saa aikaiseksi mitään). Hyvästi, nähdään sunnuntaina ♥

Pinja

Napapimppi ja YAHOO

Arvatkaa mitä, saatte taas tyytyä vähän väsyneeseen postaukseen mutta saatte sen kuitenkin tän päivän puolella :)) Oon aivan tuhottoman väsynyt at the moment..

Noniin, eli tänään siis harkat ja saatiin jälleen edettyä hitsikkäästi eteenpäin, lukittiin esiintymisasut suunnilleen kohdilleen, kehiteltiin pari kohtausta ja Heidi sai naurukohtauksen kun yritin Yahoona juontaa Napakympin vastinetta jossa Vieno-Kaino valitsee itselleen sosiaalisen median kumppaniksi. Heidin sanoin napapimppi (olkaa hyvä ja kuvitelkaa tämä konkreettisena asiana, niin kuin Heidi teki), mutta koska mä olen genius, ohjelman nimi on nyt SOMEbuddy.

Kohtausta oli aivan helvetin hauska vääntää huonolla suomella (ja lopulta ilmankin mutta aion taistella sen puolesta koska rakastan Yahoota joka on vähän horohtava hoitsu, ja haluun sille iltatyöks SOMEbuddyn juontamisen ja Vieno-Kainon, yleisön ja kaikkien mahdollisten tyyppien seksuaalisen häirinnän, tarviin sen hahmon enemmän elämääni ku vaa yhteen alkupuolen kohtaukseen), siihen pitää vaan saada lukittua replat ni se saattaa jopa toimia sillä lailla. Nyt se meni vähän hitaanlaisesti mut jos mulla on selkeet replat ni HALUUN HUONON SUOMEN koska ah sitä oli mukavaa tehdä.

Kaikki tämä kuvattiin videolle, ja esiintymisasutkin tosiaan on nyt päätetty. Valkoiset paidat, ihastuttavan läpinäkyvät sellaiset, ja kelailtiin vielä et mitä sinne alle tulee vai tuleeko mitään, millaset housut, ja näin poispäin. Teatteri on hassu paikka, saatoin ehkä nimittäin kävellä napitettava paita auki ympäriinsä ihan chillisti kun metsästin mun omia vaatteita. Jaa.

"Toi paita pienentää sun tissejä!"

"Voin lainata sun housuja ;))"

"Ei mua haittaa jos ootte ilman alusvaatteita."

"Tarvitaan parodianimi... Napakymppi, napakymppi... NAPAPIMPPI!"

"Timolla voi olla pilttipurkkejakin siellä housuissa, ja se houkuttelee niillä... Nyt kuulosti taas sairaalta."

"Teistä tulee kunnon ihmisiä kun laitan teidät tekemään sairaita asioita."

T. Heidi "Porno" Parkkinen, pedagogiikan multihuipentuma

Hyvää yötä, jeesus ja jehovantodistajat myötä ♥

Pinja

Ihmiset on paskoja tuli mitä tuli

Terveisin Heidi Parkkinen.

Mä en valehtele kun sanon etten muistais eilisestä yhtään mitään ilman noita kuvia. Mulla ei olis pienintäkään aavistusta mitä tehtiin, ei mitään muistikuvia. En ymmärrä miks, et olinko sit vaa eilen niin väsyny ja sit sain nukuttua viime yönä hyvin ja unohdin onnellisesti kaiken vai oonko kroonisesti niin väsyny että mun pitäis kirjottaa heti kaikki ylös kun jotain tapahtuu.

Me tehtiin paria kohtausta, liittyen Tinderiin ja WhatsAppiin, vaikka Tinderkohtaan ei ehitty etenemään vielä. Tai harjoiteltiin me se mut Heidi ei nähny sitä. Mulla ei kulje nyt ajatus. Mutta siis basically siinä se oli, ja niin ehkä mun muistikuvien hämärtymiseen vaikuttaa se että jäätiin Miron kanssa chillaamaan syventävien harkkoihin omiemme jälkeen (veden tekemisessä tuli pikku-Kaarna- fiilis ja ruokin ihmisiä yrittäen samalla pysyä hereillä) ja niin. Joo. Huomenna yritän vähän tsempata tässä mutta oon tosiaan taas liikenteessä klo 7.15-21.30 että saattaa olla että postaus tulee torstaina. Koska lyskari, koska elämä. Jota ei ole.

Pahoittelut jälleen kerran lyhyestä, myöhästyneestä ja sekavasta postauksesta, yritän teatterin ja koulun lomassa pitää ajatukset kasassa vaihtelevalla menestyksellä niin siksi tämä on vähän tälläistä

Pinja

Mitä rakkaus on?

Onko rakkaus sitä, että kieltää lasta työntämästä sormia pistorasiaan? Onko rakkaus sitä, että jakaa pilttipurkin ja perhoset vatsassa? Mihin rakkautta tarvitaan? Voiko sellaista tunnetta kaivata, jota ei ole kokenut? Tekeekö rakkaus ihmisestä ihmisen, vai ihminen rakkaudesta rakkauden? Onko jossain joku toinen, joka myös etsii rakkautta? Voisimmeko etsiä yhdessä? Onko rakkautta olemassa, vai onko se mitä kutsumme rakkaudeksi oikeasti kahden ihmisen yhteinen matka jolla he etsivät rakkautta? Kuka määrittelee rakkauden, ja voiko sitä ehkä määritellä itsekin? Milloin voi rakastaa? Onko rakkaus sitä että antaa oman tekstinsä toiselle luettavaksi, vaikka ahdistaa? Onko rakkaus luottamusta vai sen rakentumista? Osaanko minä rakastaa? Tietäisinkö jos osaisin?

 Kuka minua rakastaisi?

Rakkaus. Me pohdittiin tänään rakkautta lavalla ja teimme teatteria. Ajattelin kerrankin tehdä asiallisen postauksen, koska aina kun teatterilla saa kirjoittaa syvällisiä, se jää päälle ja sitä vaan haluaa jatkaa kotona. Edettiin tosiaankin loppupään taskulamppukohtauksessa jossa Vieno-Kaino pohtii rakastamisen tarvetta. Näytti ilmeisesti sen verran hienolta että Heidi liikuttui, ja se on aina hyvä. Sen enempää en tällä kertaa taidakaan paljastaa. Ei sillä ettenkö jaksaisi tai etteikö mitään kirjoittamisen arvoista olisi tapahtunut, se vaan... Rakkaus. Se riittää.

Tarvitaanko rakkautta? Tarvitaan.

Pinja

Heidi nuolee seiniä. Ja tamponi.

Hellow fellows ♥ Meillä tänään oli taas treenit, ja kerrankin kerkesin ennen niitä ostaa ruokeita enkä siis ollut kuoleman kielissä. Kiitos tästä kuuluu Sesselille joka on muutenkin organisoinut asiat äärimmäisen mainiosti kohdallani ("Pinja, sä voisit ohjata ja olla mukana sellasissa kohtauksissa että ne ei varsinaisesti muutu jos et pääse esityksiin päällekkäisyyksien takia.") ja jolle kuuluu nyt syvää kunnioitusta ja kiitosta ymmärryksestä ja toivon herättämisestä keväästä selviämisen suhteen.

Tänään sitten treeneissä tosiaan tehtiin jännittäviä harjoituksia. Heidi on taas ollut valaistumassa opintokavereidensa kanssa ja aikoo valjastaa meidät sen opiskeluporukan koekaniineiksi Pöhinä- viikonloppuna. Ei sillä etteikö oltais oltu ihan riemuissamme ja tyytyväisiä ajatukseen mutta kuitenkin :D Jännittäviin harjoituksiin kuului mm. varjoilua ja täysin tärähtäneitä eläimiä ja sanoja. Siinä oli pari sellasta kohtaa missä sitä ainakin ite mietti että herrajumala jos joku ulkopuolinen taas näkis meidät. Ainakin siinä kohtaa kun olin hamsteri ja kaivoin vimmatusti yleisöpenkkiä posket pullollaan ilmaa ja Tams kuopi mun selkää. Se oli hieno hetki.

Tän jälkeen tehtiin paria kohtausta, Heidi anto meille 15 minuuttia aikaa tehdä kaksi kohtausta ja toinen niistä tehtiin paperille, toinen näyttämölle. Näyttämölle tullut kohtaus oli Tohtori Googleen liittyvä hieno pätkä, ja pääsin viimeinkin tekemään tulkintaani virolaisesta valelääkäristä, Yahoosta. Nättiä settiä. Plus kuvaajamme Leevi oli valvonut lähemmäs 60 tuntia putkeen ja sit nukkunu 12 tuntia ja nyt se sitte raahautu teatterille ja näytti kiltisti sanottuna kävelevältä kuolemalta.

Heidin kootut (kiitos Tams kun kirjoitit nämä ylös pus ♥)

"Mä vähän puristelin Iristä. Äidit saa puristella lapsiaan."

"Siinä mä olin, lavalla, ja huomasin yhtäkkiä nuolevani seinää."

"Nyt täytyy lopettaa tai tamponi ampaisee ulos!"

"Et kirjoita sitä sinne! ET KIRJOITA! Tää on kiusaamista!"

ei se ole kiusaamista Heidi rakas, se on jatkuvaa kostoa kaikista tuskan vuosista ja revityistä sieluista :*

Näkemisiin, 

Pinja

Tohtori Google

Yahoo (ja Yahoon hiukset jotka menevät myöskin vähän yyyaaahooooo = näyttävät kivessyövältä tässä kuvassa)

Tutu ja tisselit tupsulle

Heidi Parkkinen vie meiltä tuolit keittiöistä, mutta ainakin voidaan sanoa äideille että se voisi olla neitsyys ja että oikeastaan meillä on ihan hyvä tuuri kun pysytään tuolien riistossa.

Torstaita kaikille hassuleille. En muista onko meillä kuvia mutta jos on, lisään ne jälkeenpäin. Olenhan nytkin hiukan myöhässä postauksessani. Tekosyynä olkoon iänikuinen koeviikko ja tämän päivän fysiikan koe (joka on onnellisesti ohi). Eniveis.

Oltiin tossa eilen opettamassa Simoporukalle, miten lyödään. Ja Heidi teki jostain viattomasta hatturaukasta miehen sukupuolielimen, halusi väen vängällä nimetä sen Liukkaaksi Lennartiksi ja luki sille ulkomuistista Tabermannin runoja villivarsoista ja pikkulinnuista. Sekä meidän ryhmä että simolaiset näytti suunnilleen tältä; O.O

Meidän harkoissa sitten Heidi päätti riehaantua hieman ja olin ihan kiitollinen että olin itse läppärin takana tuuraamassa kuoleman kielissä makaavaa Pineä. Heidi piti anarkistisen puheen joka sai meidät kaikki vihaamaan systeemiä ja tajuamaan, että meidän lapset on tuomittu Vieno-Kainoiksi. Tämä oli pohjustusta kohtaukselle, jossa "järjestelmä/valtio tulee silleen vzzzzzhmmm" t Heidi.

Tämä kyseinen kohtaus oli käsiinsattuvaa artaudilaisuutta jossa rytmi ratkaisi kaiken ja siksi elämä oli hauskaa minulle ja kovaa muille. Ja Heidi haluaa että tuomme tuolit jotka voi tuhota. Tuoli tai neitsyys, Mane, tuoli tai neitsyys.

Oli hitsikkeen hyvät harkkeet. Maanantaina oli myös mutta en ollut maanantaina paikalla koska yksi ebolaton päivä on aina pidettävä (vaikka oon mä ebolassakin ollut teatterilla mutta siitähän ei koskaan puhuta). Topias oli viimestä kertaa läsnä ja poistui keskuudestamme. Heidi halus kiinnittää sen nänneihin 'tissikkeet' ja laittaa sille tutun päälle. Ja Miro halus tupsut tisseihin et se vois heilutella niitä, ja suunniteltiin et tehää avaimenperämedaljongit mis on tupsun kuvat.

Näkemisiin siis, ensi maanantaihin, siis, moiksukkamoi!

Pinja