Oikein hyvää lauantaita kaikille
Niin, kyllähän mä tiedän, että nyt on viikonloppu, ja että vasta vähän aikaa sitten postasin tänne, mutta on nyt kuitenkin sattunut niin, että ollaan oltu aika aktiivisia näytelmään liittyvien juttujen kanssa. Trailerin kuvauksien jälkeen on nyt sitte materiaalit laitettu Sulolle, joka parhaillaanki työskentelee asian kanssa. Taija, joka ne kuvas, pääty sitte itekki kokeilemaan epävirallisen trailerin tekemistä, ja sen mä nyt tulin tänne työntämään. Sen lisäks menin ite eilen koneen ääreen ja kävin kirjottamaan ihan vaa jotain, ja piakkoin sen jälkeen ruudulla oli Kaarna-aiheinen runonpätkä, jonka (yleisön pyynnöstä) aion nyt laittaa tänne. Ja koska olen suomalainen ja aivan tavallinen ihminen, jolla on selittämisen tarve, mun on pakko sanoa, että toi on täys raakaversio, jota en ehtiny parannella, ennen ku sen sai jo ihmiset lukea, joten olen pahoillani mahdollisista kökköyksistä.
Nauttikaa runosta JA unofficial trailerista ♥ Pus pus,
Pinja
~
Puun juurella vaiti istuu
nyt hän
Et kuule hänen ees
hengittävän
Onko hän ihminen
ollenkaan
Puun varjoihin tyttö
katoaa
Ranteissa viillot,
oksistako?
Tuskan syvin onkalo
ei ihoa, pelkkää kaarnaa
vaan
hän lopulta maahan
vajoaa
Maailmassa hiljaisuus
Metsässä loistaa hopeinen
kuu
Ei naura enää tytön suu
Hän on nyt vain
huurteinen puu
Jäätynyt lintu oksalla
yksi ainoa kyynel puun
rungolla
Ei häneen enää ikinä
kajota
Hän on viimeinkin
löytänyt pakopaikkansa
Albumin sivuilla nauraa
hän
poika tuntee hiipivän
ikävän
Kuvan tytöllä naurava suu
mut kuva se lopulta
haalistuu
Huudot metsässä kaikuvat
ei tyttöä mailla ei
halmeilla
Mene jo pois, unohda mut
on hän näin sanansa
sanonut
Ei mua rakkaus tappanut
enhän mä mitään tuntenut
mitä yhdestä särkyneestä
sydämestä
vain huokaus kuuluu
metsästä
Enhän mä sinua hylännyt
kuuntele tarkkaan, oon
turvassa nyt
vain metsä ja puut enää koskettaa
mua
Käänny ja palaa, mä
rakastan sua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti