keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Lapsena on rankka olla

Guten abend (ja saksa loppuu tähän)

Minä tässä jälleen, Pinja, ja kerranki saan tän aikaseks samana iltana, kun on ollu teatteria. Myönnetää et ois täs vähän muutaki tekemistä mutta tää on erittäin hyvä veruke olla tekemättä niitä. Joten, tähän päivään. Varautukaa romaaniin.

Ennen treenejä käytiin Miron kaa ettimässä pikku-Kaarnalle ja pikku-Pekolle vaatteita etteivät alasti joutuis hyppimään metikössä, ja löydettiinkin sit aikamoinen kasa kaikkia vaatteita (tai siis mie löysin, Mirol oli vaan yhet housut :D).

Ekaks tehtiin lämppänä harjotus, jossa käveltiin tilassa ja ilmaistiin adjektiivia, joka oltiin käyty poimimassa rasiasta, eleellisesti. Äärimmäisen viihdyttävä ja äärimmäisen tuskasta hommaa, koska sitä piti kasvattaa niin isoks kun vaan pysty, ja hapotus oli suurta. Ja sit kun oli näitä adjektiiveja kuten 'kaunis' ja 'uusi', unohtamatta 'sopivaa' (miten suurentaa sopivaa?) ni oli aika hankalaa miettiä miten sitä lähtis tekee, mut ihan hyvin onnistu ainaki jollai tasolla.

Tän jälkeen sitte jatkettiin Kaarnaa, ja tehtiin kohtaus, missä oli loppuporukka, ja siitä nyt tälleen päällimmäisenä jäi mieleen Miron muminat ja metamorfoosi aikuiseksi Pekoksi ja se, että Anni on hyppivä jukeboksi. Sen jälkeen sitten otettiin vaihteen vuoksi TAAS hilluvia yheksänvuotiaita lapsia (aka mie ja Miro) lavalle ja päästii hyppimää hiki hatussa ihan kirjaimellisesti, hassuissa vaatteissa ja miulla sellane kaunis kruunuki päässä, ja leikkimää salapuun ympärillä. Unohtamatta onkaloon työntymistä. Kuten huomaatte, homma on erittäin sivistynyttä ja pikkutarkkaa jo tässä vaiheessa.

Ja viimeinkin, kauan odotettu roolitus on nyt valmis. Kerkesin jo viime yönä näkemään siitä untaki (tosin en muista muuta ku sen, että Kaarnan rooliin otettiin loppujen lopuks kaks tyyppiä, ja toinen oli pelkkä puu koko näytelmän ajan. Lisäks jotai muitaki ryhmiä oli mukana, ja ihan ku oisin nähny bändiaapisetki siellä)  ja heräsin erittäin aikasin aamulla enkä saanu enää unta, dunno miks. Joka tapauksessa, the roolit;

Pekko (vanhempi) - Leevi
Pekko (nuorempi) - Miro
 Kaarna - Pinja
Maisa - Malla
Luru - Sanni
Oona - Inka
Ellu - Anni

Ohjaaja - The Heidi Parkkinen
Valo- ja äänimies + kuvaaja - Taija
Piirtäjät - Sulo, Emma, Olga ja Alli

Nyt on hyvä. Tykkään. Tykkään paljon. Nyt niinku viimeinki asioita tapahtuu :D Tai siis että onhan koko ajan tapahtunukki, mut sillee virallisesti nyt ne roolit joita oikeesti olin oottanu et pääsis taas pänttää vuorosanoja jota jostain syystä rakastan ihan hulluna, ja sit tekemään niitä kohtauksia ja säätämää taas ja homma toimii ja ah ♥ Vapauttavaa, hauskaa, hapottavaa, mahtavaa. Teatteri on piste com.

Eipä tästä nyt sittenkää ihan hirveetä romaania tullu. Taijan kuvia ootellessa meen sosiaalisen median uhriks. 

See yah,
Pinja


Kaarnan vaatteita, joista puolet oli ihan liian pieniä :'D

ONKALO

Sivistyneisyydestä puheenollen. Vasemmalta ylhäältä (roolihahmot): Oona, Maisa, Ellu, vanhempi Pekko, piirtäjät Emma ja Sulo, Heidi (aka herra hanhi), Kaarna ja Pekko 9v., stunttimies/nainen ja the tekniikan ihmemies Taija


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti