tiistai 2. joulukuuta 2014

Tetissä teatterilla

Erittäin hyvää iltaa jälleen, teen nyt tän koosteen jossa vaan vähän avaan sitä, millasta oli olla kaks viikkoa Estradilla tetissä (tai kuten syventävien Sami asian ilmaisi, orjana). 

Työajat heitteli vähän miten sattuu, oikeesti olis pitänyt olla kuusi tuntia päivässä mut yleensä olin joko 3,5 tuntia koska maanantait, tai sitte sen 7 tuntia just for fun. Aikasimmillaanki tulin kymmeneen, ja myöhäsin aika oli maanantaisin, jolloin tulin kolmeen. Tykkäsin, sain nukkua, vaikka oikeestaan en sit jostain syystä ookkaan saanu öisin nukuttua (insomniaaaaaaa).

Mitä sitte tein siellä... No, kysymys kuuluu että mitä en tehny. Siivoilin rekvisiittavarastoa, rakentelin Kaarnalle kaarnaa, vedin eri ryhmille alkulämppiä ja ohjasin kerran yhtä ryhmää kun Heidi oli poissa. Sit vein Even (toinen tet-ihminen) kanssa julisteita keskustaan, rakentelin kahvilaa, möin juttuja kahvilassa, tarkkailin ihmisten treenejä, kävin kattomassa kaks kertaa Orgaanisen Stereostypiikan (yhteensä nähty nyt viis kertaa, perjantaina kuudes) ja halailin ihmisiä. Ihmisiä on kiva halailla.

Kuvat on nyt sitte todella huonolaatuisia, koittakaa kestää. Oli hauska tet-jakso, menisin uudestaan millo vaa ♥

Kaarnan kaarnaa
Askartelin tälläsenki jossain välissä
Tätä siivouksen kurjuutta

Made by Taija ja Stand-up Jeesus Parkkinen (aka Konsta)















Asioiden nimeämisen taito

We did the thing

Lyhyttä pukkaa

Iltaa!

Kyllä, muistan kirjoittaa tänne. Olis vaan vähän niinku päättökoe maantiedosta huomenna niin en aikasemmin ilmestyny tänne :D Joka tapauksessa, oli tosi outoa eilen treenien jälkeen ku en jäänykkää enää syventävien harkkoihin (mikä on oikeesti sääli, koska siel oli niin hämärää ja mahtavaa menoa) vaan lähin kotiin.

Mitäkö sitte tapahtu? No, näytelmähän on kerran vedetty läpi ja eikun uudestaan vaan. Kerettiin käymään kokonaista kaks kohtausta, eikun, yks ja puol, mutta jälki oli erittäin hyvää. Taijaliini oli kipeenä joten kuvat on erittäin huonolaatuisia, niinku myös tet-koosteessa jonka julkasen tän jälkeen. Mitään sen suurempaa ei tällä kertaa tapahtunut, mikä on oikeestaan aika ihme. Pitäs varmaan pikkuhiljaa mennä lukemaan (siis ei siihen kokeeseen, vaan niitä reploja, pyh joku koulu), mutta ensi se tet-kooste. 

Hyviä öitä ♥
Pinja

(ps. ku luin tän tekstin miun silmät alko melkei vuotaa verta koska tönkköys overload ja pituus aivan liian vähän mutta kun mutta kun)


Silmät vuotaa verta tuplasti pahemmin tän laadun takia mut tässä Kaarnan ihku mekko :D

torstai 27. marraskuuta 2014

ANTEEKSI

Niin, elikkä anteeksi järkyttävä epäaktiivisuuteni blogissa, lupaan pyhästi parantaa tapani tästä eteenpäin. 
Oon nyt tosiaan ollut melkein kaks viikkoa tetissä Estradilla, ja teen viikonloppuna mahdollisesti jonkun tason koosteen siitä tabletilla (koska kuvamateriaalia löytyy), eli anteeksi jo valmiiks myöskin huonolaatuiset kuvat jotka sillon tänne blogiin ilmestyy.

Anygays, meillä on ollu psykedeelistä menoa. Viime viikolla teatterivauva aiheutti jälleen Heidille traumoja, ja Sulosta paljastui moraalikuningas. Tällä viikolla saatiin viimeinkin Kaarna käytyä loppuun asti, ja eilen onnistuttiin myöskin itkettämään Heidiä kahdessa kohtauksessa. Siitä tietää et jonkun tasosta meiän tekeminen on jo nyt, kun ekalla kerralla tuli sellanen reaktio... (y)

Tässä nyt kuvia viime viikolta, toivottavasti nautitte...
Pinja
Treeneissä syntyy usein kahdenlaisia piirustuksia. Tämä vasemmanpuolimmainen on suurta taidetta ja tunnetta, ja tässä oikealla puolella taas sivistynyttä huumoria. Tykkään. Molemmista.

Heidi huitoo. Kynällä. Ja silleen.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Hiplailua ja myöhäinen julkaisu

Hyvää huomenta eikun iltapäivää.

Tää tulee nyt auttamattomasti myöhässä, anteeks, oon ollu ihan hirveen saamaton. Joka tapauksessa, viime viikon treenit. En oikeesti ees muista tällee mitää niistä, mut mentiin samalla tavalla eteenpäin ja ainakin teatterivauva puhui jälleen teatteria. Ja Pekko hiplas Lurun kättä tosi omituisesti. Ja onnistuttiin menemään taas uuteen nuoleskelukohtaukseen, josta se nuoleskelu jollain tasolla kuitenki päädyttiin jättämään pois (thank god). Elikkä Miroa lähietäisyydeltä. Ja Inka on mahtava Oona, tosin jos sille jää rooli päälle, ni mahtavuus alkaa muuttua hämmästyttävän raivostuttavaks ja huvittavaks yhtä aikaa (y)

Kohta tästä lähen teatterille, oon nyt tosiaan siel kaks viikkoa tetissä ja teen mahollisesti jonkun asteen kosteen siitä sitte kahen viikon päästä, muuten kirjottelen tänne ihan normisti kaks kertaa viikossa :) 

Näkemisiin, Pinja

Pekko hiplaa Lurun kättä (huomhuom, kuvaasa Luruna on stuntmies Sanni)

Pekko piirtää Kaarnaa erittäin tasokkaasti

Kohtaus 14

torstai 6. marraskuuta 2014

"Mitä sä hyväilet sitä pötkylää siinä?" (ja EBOLA)

Hyvää iltaa teatteri-ihmiset. On aika ruotia ja analysoida keskiviikkoinen teatterikertamme.

Ensinnäkin ebola jyllää ja pöllää ryhmässä pahan kerran. Sekä Sulo että Olga oli poissa, ja ainakin miulla ja Inkalla oli flunssa. Kansainvälinen ebolanlevitysmerkkikin syntyi, ja se on siis oikean käden etusormi ja keskisormi yläviistoon osoitettuna. Tänään koulussa kehitettiin myöskin ebolan vastaanottamismerkki, ja se tehään vasemman käden samoilla sormilla ja yksinkertaisesti koukistellaan niitä kutsuvasti.

Aiheeseen, aiheeseen. Jatkettiin kohtauksien läpikäymistä ja alettiin pääsemään kököstä ilmaisusta, johon liittyi pötkylän hyväilyä, kiihkeisiin suudelmiin, though oli vähän ongelmaa koska ebola ja estot. Suulle ei pussannu kukaan ketään (paitsi Taija treenien jälkeen miuta, KOLME KERTAA wut happened me doesn't know) ja se meni hiuksien ja poskien pussailuks. Elikkä yli puolet teatterikerrasta oli lääppimistä. Tervetuloa teatterille.

Lisäks meiän oma ihmevauva Malla puhu jälleen teatteria niin sivistyneesti et muun muassa aateltiin keittää se, polttaa se noitavauvana roviolla, syödä sen aivot sun muuta mukavaa. Muutenki meiän ryhmän vauvat eli Malla ja Anni joutuu iha turmiolle meiän ryhmässä koska erittäin häröt puheenaiheet. 

Eiköhän se ollu siinä, pelottaa antaa enemmän informaatiota ku vois aiheutua traumoja. Nähään ens viikolla,
Pinja

Miro eikun Pekko hakee ilmaisua kökösti ja hyväilee pötkylää

Tässä taideteoksessa näette Kaarnan isän puun sisällä, Kaarnan sisäelimiä roikkumassa oksissa ja Pekon tossa puunhalaajana. Pikkutekstissä oikeassa alakulmassa lukee "OMG KAARNAS FATHER IN DISGUISE"
                  Kyllä, olemme erittäin terveitä ja niin edelleen

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Jjjoo kengitys

Hyvää päivää kaikille ihanille keskiviikkofiilisihmisille

Tänään ois jälleen teatteri, ja koska oon ollu saamaton ni tää maanantain postaus tulee vasta nyt. Anygays, maanantaina jatkettiin samaan malliin käymällä kohtauksia läpi. Siin alko sit myös hahmottumaan et minkälaisia hahmoja Lössiin kuuluu, ja miten ne liikkuu ja puhuu. Tehtiin hienoja havaintoja (Malla joka ei vieläkään ymmärrä mitä teki, puhui TEATTERIKIELTÄ) ja saatiin kaikki kolme tyttöä käytyä läpi: Ellu, Luru ja Oona. 

Taija taas etti koko harkkojen ajan äänitehosteita ja musiikkia, mie lähinnä otin kuvia, ja Sanni ohjas Heidin kanssa. Piirtäjille oli varattu isompi paperi, joka oli seinällä, ja ne piirteli koko treenien ajan. 
*hatunnosto*

Lisäks puhittiin hahmojen rakentamisesta sen verran, että tärkeetä on HENGITYS ja loppujen lopuks se pääty siihen et joku kuuli kengitys, ja treenit päätettiin huutoon: Jjjoo, kengitys! Ja tää jjjoo tuli Mirolta, joka on niin Pekko ettei mitään rajaa. Joo kolmella jiillä ja pekkomaisella äänensävyllä.

Mitään ihan ihmeellistä ei tapahtunut, mut hieno fiilishän teatterista aika usein jää. Ja siitä puheen ollen, kävin eilen Inkan kanssa kattomassa Sad songs from the heart of Europen ja  Liisa Pöntinen on nyt sitte hienosti ilmestynyt miun teatterijumalhahmojen kaartiin. Ihan mieletön veto oikeesti, niin hieno toteutus ja se miten se vaihto hahmoa lavalla... Gosh. Sanaton olen minä. Teatteria isolla T:llä.

Parin tunnin päästä lähtö teatterille, siihen saakka hei heii :3
Pinja

Taija hoitaa velvollisuuksiaan, Malla on just lopettanut TEATTERIKIELEN puhumisen ja Heidi ohjaa

Erittäin kaunista jälkeä sanon minä. Mielettömiä tyyppejä nää piirtäjät, ite en pystyis piirtää noin paljoo ja hienosti ja noin kauan putkeen. Respect.

Malla piti Annille eli Ellulle pikatanssitunnin, koska Ellun täytyy tanssia upeasti

Niin adorable et tää oli vaan pakko käydä kuvaamassa heti ku näin tän ♥

perjantai 31. lokakuuta 2014

Hyvää yötä ja Kuti-Kuti

Hyvää... yötä?

Meni vaihteeks vähä myöhäseks tää kirjottelu joten julkasen tän vasta huomenna aamulla. Anyways, keskiviikkona oli taas erittäin vaiherikas teatterikerta. Kun menin paikalle, siel oli yks ryhmä lähteny evakkoon teatterisalissa koska hajuvedet oli tapahtunu. Olin tapani mukaan jo viiden maissa teatterilla ja kävästiin Olgan kaa lidlissä ennen treenejä. Mukaan tarttui legendaarinen piparitaikina joka sit koko ryhmän voimin syötiin :D

No, treenit sitte alko ja päästiin istuu lattialle ja miettii aikatauluja. Niistä ei sen enrmpää, mut mitä muuta siinä ringissä sit keskusteltiin ni Heidi kerto iha ihkuna vauvateatterista, missä se löytää taskustaan Kuti-Kutin ja leikkii palloilla sun muuta hienoa (y) Aikaa jäi sit lopulta joku kakskyt minuuttia ni kerettii ottaa kaks kohtausta läpi. Edelleenki yheksänvuotiaana hillumista, tosin ei tarvinnu hilluu nii paljo ku oli Odotus ja Hyvää yötä vuorossa. Hiljainen kiitos siitä, väsytti sen verra ettei ois jaksanukkaa hyppiä nii tunteellla :D

Hyvää yötä onki sit ihan omanlaisensa tapaus. Miro yritti rukoilla ja näytti kakkahätäiseltä, ja lopulta se pääty lattialle nuken ja auton kanssa ja sit se artikuloi sen nuken autoon ja mitä ihmettä meiän treeneissä oikeesti tapahtuu...

 Nähkäämme jälleen ens viikolla :*
Pinja

The glorious piparitaikina

No words needed

Intensiivistä selitystä ja CALM DOWN

Miro artikuloi nukkea autoon

tiistai 28. lokakuuta 2014

Maagisia ääniä ja piparminttuhammastikkuja

Noniin, hyvää iltaa miehet ja naiset :)

Eilen meillä oli taas treeneissä ihan mahtavaa menoa. Alkupuolella jengi söi kaakaojauhetta ja hammastikkuja, jotka maistu piparmintulle (niin genius keksintö ettei mitään rajaa) ja sit alettiin lämppäämään. Tarkotuksena oli keksiä edeltävältä viikolta jännittävin tapahtuma ja kertoa se kaikille niin eläytyen kuin mahdollista. Tuloksena oliki sitte huippujänniä tarinoita ihan dino V***N sauruksista (terveisin Miro) maantiedon kokeisiin asti.

Sitte alettiin miettimään Kaarnaa ihan alusta lähtien, prologista, sarjakuva-albumin kannesta. Mietittiin, miten saatais neljä piirtäjää lavalle, ja päädyttiin hienoon ratkasuun joka siis oikeesti näyttää jo nyt mahtavalta, eikä olla tehty se ku kerran. Kaikessa yksinkertasuudessaan se alku on hieno, ja huomattiin heti, miten yks tietty ääni, kynän liukuminen paperilla, voi tuoda tosi maagisen tunnelman.

Lisäks prologiin kehitettiin idea, jossa Pekko rakentaa Kaarnan, ja seuraavaks, ekassa kohtauksessa, Maisa rikkoo sitä, mitä se on rakentanu, ja Pekko kulkee perässä korjaamassa sitä. Tästäki pääsee niin deeppiin shittiin et ei mitään rajaa, en ees uskalla käyä miettimään täs sitä, vois tulla aikamoinen romaani.

No, prologi ja eka kohtaus saatiin käytyä, tavoitteena ois ennen joulua saada käytyä kerran tai kaks läpi, ja joulun jälkeen osata vuorosanat ulkoa. Ite oon harjotellu sen verran, et kaks ekaa kohtausta missä oon mukana, eli molemmat kohtaukset missä Kaarna on yheksänvuotias, osaan jo ulkoa jollain tasolla (melkein sanasta sanaan, mut siel on tosi ärsyttäviä kohtia mist ei vaan meinaa tulla mitää ku aina menee väärin joku yks sana :D). Onha tos toki sillee hienost kymmene kertaa enemmä opeteltavaa ku viime vuonna, mut kyllä mie tälläsist selviin iha kunnialla (tai oon ainaki selvinny tähän asti joten luotan siihe :3).

Woah vähänkö täst tulee hieno. Tai no siis tottakai tulee, ainaha meillä, mut nyt ku näki vähän ees alustavasti sitä piirtämisideaa, ni mie ainaki menin aika nopeesti yleisön roolii ja olin vaa sillee;
"Omg omg mitä vähä hienooo..." 
Ja sit tajusin et oon ite mukana siinä, ja et oon osa sitä, ja oh god se on aina yhtä hienoo tajuta :3

Maagista tiistainjatkoa, huomenna taas teatteria ♥
Pinja

Prologin alku. Lavalla ainoastaan Alli.

Ja viimeinkin vähän piirustuksia tänne, täs Olgan piirtämä kuva Pekosta metsässä ja voin sanoo et rakastan <3 On myöski älyttömän hienoa kattoo ihmisten piirtämistä, ku se on niin maagista mite se kuva vaan syntyy siin silmien eessä, etenki ku ite ei osaa piirtää yhtään mitään O.o

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Lapsena on rankka olla

Guten abend (ja saksa loppuu tähän)

Minä tässä jälleen, Pinja, ja kerranki saan tän aikaseks samana iltana, kun on ollu teatteria. Myönnetää et ois täs vähän muutaki tekemistä mutta tää on erittäin hyvä veruke olla tekemättä niitä. Joten, tähän päivään. Varautukaa romaaniin.

Ennen treenejä käytiin Miron kaa ettimässä pikku-Kaarnalle ja pikku-Pekolle vaatteita etteivät alasti joutuis hyppimään metikössä, ja löydettiinkin sit aikamoinen kasa kaikkia vaatteita (tai siis mie löysin, Mirol oli vaan yhet housut :D).

Ekaks tehtiin lämppänä harjotus, jossa käveltiin tilassa ja ilmaistiin adjektiivia, joka oltiin käyty poimimassa rasiasta, eleellisesti. Äärimmäisen viihdyttävä ja äärimmäisen tuskasta hommaa, koska sitä piti kasvattaa niin isoks kun vaan pysty, ja hapotus oli suurta. Ja sit kun oli näitä adjektiiveja kuten 'kaunis' ja 'uusi', unohtamatta 'sopivaa' (miten suurentaa sopivaa?) ni oli aika hankalaa miettiä miten sitä lähtis tekee, mut ihan hyvin onnistu ainaki jollai tasolla.

Tän jälkeen sitte jatkettiin Kaarnaa, ja tehtiin kohtaus, missä oli loppuporukka, ja siitä nyt tälleen päällimmäisenä jäi mieleen Miron muminat ja metamorfoosi aikuiseksi Pekoksi ja se, että Anni on hyppivä jukeboksi. Sen jälkeen sitten otettiin vaihteen vuoksi TAAS hilluvia yheksänvuotiaita lapsia (aka mie ja Miro) lavalle ja päästii hyppimää hiki hatussa ihan kirjaimellisesti, hassuissa vaatteissa ja miulla sellane kaunis kruunuki päässä, ja leikkimää salapuun ympärillä. Unohtamatta onkaloon työntymistä. Kuten huomaatte, homma on erittäin sivistynyttä ja pikkutarkkaa jo tässä vaiheessa.

Ja viimeinkin, kauan odotettu roolitus on nyt valmis. Kerkesin jo viime yönä näkemään siitä untaki (tosin en muista muuta ku sen, että Kaarnan rooliin otettiin loppujen lopuks kaks tyyppiä, ja toinen oli pelkkä puu koko näytelmän ajan. Lisäks jotai muitaki ryhmiä oli mukana, ja ihan ku oisin nähny bändiaapisetki siellä)  ja heräsin erittäin aikasin aamulla enkä saanu enää unta, dunno miks. Joka tapauksessa, the roolit;

Pekko (vanhempi) - Leevi
Pekko (nuorempi) - Miro
 Kaarna - Pinja
Maisa - Malla
Luru - Sanni
Oona - Inka
Ellu - Anni

Ohjaaja - The Heidi Parkkinen
Valo- ja äänimies + kuvaaja - Taija
Piirtäjät - Sulo, Emma, Olga ja Alli

Nyt on hyvä. Tykkään. Tykkään paljon. Nyt niinku viimeinki asioita tapahtuu :D Tai siis että onhan koko ajan tapahtunukki, mut sillee virallisesti nyt ne roolit joita oikeesti olin oottanu et pääsis taas pänttää vuorosanoja jota jostain syystä rakastan ihan hulluna, ja sit tekemään niitä kohtauksia ja säätämää taas ja homma toimii ja ah ♥ Vapauttavaa, hauskaa, hapottavaa, mahtavaa. Teatteri on piste com.

Eipä tästä nyt sittenkää ihan hirveetä romaania tullu. Taijan kuvia ootellessa meen sosiaalisen median uhriks. 

See yah,
Pinja


Kaarnan vaatteita, joista puolet oli ihan liian pieniä :'D

ONKALO

Sivistyneisyydestä puheenollen. Vasemmalta ylhäältä (roolihahmot): Oona, Maisa, Ellu, vanhempi Pekko, piirtäjät Emma ja Sulo, Heidi (aka herra hanhi), Kaarna ja Pekko 9v., stunttimies/nainen ja the tekniikan ihmemies Taija


Näin olet yhdeksänvuotias lapsi -käsikirja

Noniin iltaa.

Elikkäs maanantaina piiiitkän tauon jälkeen pureuduttiin Kaarnaan jälleen, ja sovittiin että keskiviikkona päätetään loputkin roolit (niin jännittyny fiilis tällee 24/7 oikeesti, en vaan malta oottaa). 

Käytiin muutamia kohtauksia tekee ryhmissä ja niin et Leevi ja Malla teki Pekkoa vanhempana ja Maisaa, mie, Emma ja Miro nuorempaa Pekkoa ja Kaarnaa (ei vielä tiietä kumpi sit loppujen lopuks on Kaarna), piirtäjät (Olga, Alli, Sulo) piirs vimmatusti ja loput teki kohtausta mis on koko Lössi (y)

Maisan ja Pekon kohtauksesta ei hirveest tullu nähtyy mitää mut se mitä näin, oli ihan mahtavaa :'D Ja aina vaan parani kun mentiin hillumaan lavalle Miron kaa ja käytiin läpi asioita mitkä liittyy lapsena olemiseen. Kammottavaa sinänsä et sitä piti miettiä :D

"Ei käsiä tollee paikallaa, lapset liikkuu!"
"Naurakaa! Ja olkaa niinku se ei ois vaan onkalo, vaan mahollisuus seikkailuun!"

Niinku oikeest kui vaikeeta voi olla :'D Ja melkei yhtä hauskaa oli kattoa Emmaa tekemässä sama, koska Emma on Emma ja se näytti ihan mahtavalta (y)

No joka tapauksessa se oli ihanaa, en muista millon viimeeks oisin nauranu noi paljo ja millo viimeeks ois ollu noin aidosti hauskaa :3 Olin iha tilois koko loppuillan sen riehumisen takia, sillee yltiöpositiivine duracelpupu (porukat sillee et mitä sille nyt on tapahtunu, sehä hymyilee O.o) :D Tässä taas yks syy rakastaa teatteria, saa vaan leikkii ja olla tollee lapsi ja se on mahtavaaaa :3

Öitä ja HUOMENNNA ROOLIT ja älkää juoko kakkavettä
Pinja 

Olkaa lapsia.

Piirtäjämiekkoset työn touhussa :D

torstai 2. lokakuuta 2014

Benjifailailua

Morjens!

Tällä viikolla Vähän niinku benjihyppy teki comebackin läpimenon ja katselmushakemuksen muodossa. Maanantaina tehtiin hakemus Mikkeliin ens vuoden alkuun ja sit eilen vedettiin näytelmä läpi kolmelle hengelle (Heidi, Olga, Sanni). Se melkein onnistu :D

Alussa oli ensiks hirveetä säätöä, kun kaikki valitti ettei osata ja sit kännykät oli väärissä paikoissa. Kesken toista kohtausta Alli liu'utti yhden kännykä sermin takaa toisen sermin taakse, ja totta kai se osu kaiksta pahimpaan kohtaan- kärryyn, joka kolahti oikein mukavasti.

Sitte Julian ja Eikan kohtauksessa, ku rimpuilin irti Eeron otteesta ni yhtäkkiä se vaa kuiskas;
"Mitä mun pitikään sanoo?" ja mä jatkan tempoilua ja kuiskaan sille sen repliikit :D Koko kohtaus meni vähän plörinäks vaik oikeestaan se meni ihan hyvin. Selityksen taso 100/5.

Noniin, seuraava tapaus sattu sitten ku Sulon oma ihana kohtaus meni, ja Sulo nous seisomaan ja käveli SUORAAN päin tolppaa, joka oli lavalla. Tolppa kaatu ja rautatanko tippu Sulon päähän. Ja tottakai koko ryhmä ryntää lavalle sillee;
"FAIL HAHAHA SATTUKO HAH LOL", ja siin meni muutama minuutti ennen ku pystyttii jatkamaan.

Seuraavaks sitte, jos ei lasketa muutamii vuorosanojen unohteluja, niin oli se että Inka ei saanu hengitettyy kunnolla ja lähti ulos. Mullahan on tapana reagoida kaikkeen mikä huolestuttaa mua, erittäin radikaalisti (riparilla jos joku muu pyörty ni mä huolestuin ja panikoiduin sit sen takia, vaik mite yritin ignorata koko jutun), ja tällä kertaa onneks onnistuin ähtemään paikalta ennen paniikkia. Perus hyperventilaatio taas, ja koska Inka oli myös siellä, eikä siltä kuulunut ku sellasta ihme kimitystä, naurettiin sit hysteerisinä aulassa ja yritettii hengittää kunnolla.

Olga ja Sanni joka tapauksessa kuulemma tykkäs hirveesti, ja meist muista se oli hirveen läppä, koska no, on se mennyt helvetisti paremminkin :D

Love yall
Pinja

Olgaaaa <3
Melkein kirjotettu oikein :D
Ja oih, sitä kauneuden määrää joka minusta pulppuilee
Ennen treenejä kaikki vaan luki omia vuorosanojaan hirveellä vimmalla

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Vähän niinku mitä *** taas

Iltaa!

Ihan vaan tiedoks nyt kaikille että uhraan tähän kallisarvoista fysiikankokeisiinlukemisaikaa (olipa aikamoinen sanapaska, terveisin suomen kieli) että parasta arvostaa tätä :D Ei sillä että miulla ois mikään hinku lukee siihen kokeeseen ku vähän paha lukee kun mitään en ymmärrä lukemastani.

Tänään siis jälleen treenit, ja jälleen erittäin epämääräistä meininkiä. Joskus mie mietin ihan tosissani että miten helvetissä myö ikinä saadaan mitään aikaseks tällä jengillä, mut sit muistan viime vuoden ja nyt on vielä paljon enemmän aikaa. Kyl myö osataa (y)

Joka tapauksessa, alkuun taas istuskeltiin lattialla juomassa kahvia ja keskustelemassa siitä et Benjihyppyä esitetään vielä muutaman kerran ja et millon, ja myöskin että ens viikolla vedetään Benjihyppy läpi pari kertaa muistelun vuoksi. Sitte häröiltiin elikkä oltiin erittäin yksinkertaista klassikkoleikkiä, jossa pallo ei saa osua maahan. Se tunne kun niin helppo leikki ja aivan järkyttävää syyttelyä ja huutamista ja riehumista (tää on syy tän päivän otsikkoon jos sitä mietitte) XD Olgan ilmeet oli taas jotain säikähtäneen ja nauruun kuolevan väliltä. Ai että meistä tulee hyvä kuva kaikille jotka tulee uusina ryhmään :D

Sitte istuttiin jälleen mystiseen pikku rinkiin ja keskusteltiin Pekon ja Maisan hahmoista, niiden suhteista ja tunteista, ja siitä et mitkä on niiden motiivit. Elikkä perinteistä hahmoanalyysiä, deepimpää ku ikinä ennen (tai ainaki siihe suuntaa on menossa) :D Nyt oli viel sitä et kaikki meni tulemisvitseihin ja jopa Sulo facepalmaili niille ja muuteki ihan älytöntä sekoilua (y)

Eli ens maanantaina ja keskiviikkona Vähän niinku benjihyppy läpi, sitte seuraavalla viikolla hahmoanalysointia ja niiden suhdeverkostojen tutkimista, ja kokeiluja eri hahmoilla. Mukavaa :3

Nähkäämme ensi viikolla, nyt meen lukee siihe *** kokeeseen,
Pinja

Yks miun lempihetkiä tänään, ku päätin hypätä toi naamalla tuolt takaa silleen mystisesti, ja saada etenki Taija huutamaa täyttä kurkkua :D Myöhemmin menin sit verhon taakse ja yllätin myös Heidin tän kanssa (y)
Emman kasvoilta voi lukea suurta tyytyväisyyttä ja rakkautta miuta kohtaan
Meininki sivistynyt ja erittäin deep shit

tiistai 23. syyskuuta 2014

Mummon tekohampaat

Hellouuu!

En taas yhtää tiie mitä tää blogger säätää mut olin jo kirjottanu tänne äikäntunnilla, ja nyt sitä ei oo missään joten kirjotan nyt uusiks. Kuvia ei tuu koska eräs unohti ottaa kameran :D Elikkä eilisistä treeneistä.

Ensinnäkin raahasin teatterille miun riparikaverin Olgan joka oli kysyny miult aiemmi et pääsiskö ryhmää viel mukaa. No, tottakai just se kerta kun se tulee ni istutaa tunti lattialla miettimässä aikatauluja koko vuodelle (y) Ei siin muute mitää mutku tietenkää Olga ei oo hirveen perillä koko jutusta ni pelkäsin et se tylsistyy kuoliaaks (tai säikähtää kuoliaaks, oli taas tasokkaat jutut) mut ois pitääny arvata et erittäin mahtavana ihmisenä Olga totes treenien jälkeen olevansa ihan myyty ♥ Taiteilija mikä taiteilija, tervetuloa jengiin vaan ;3

Elikkäs aikatauluja tsekkailtiin, sovittiin pitkistä treeneistä, ensi-illasta ja esityksien määrästä (ensi-ilta huhtikuun 27. päivä :O) sekä siitä et millo vuorosanat pitäs osata. Siinä sivussa sovittiin että huhti-toukokuussa ainoa pätevä poissaolon syy on se, että mummon tekohampaat on raadellu kaulavaltimon auki ja siitäkin pitää olla todisteena kuvasarja tapahtumista, mummon allekirjoitus sekä veriset tekohampaat, terveisin vastuullinen ja erittäin terve ohjaajamme Heidi :D

Sit mietittiin et jos tehtäiski Kaarnasta niin deeppiä että ei itekkään ymmärrettäis, et esimerkiks koko näytelmän ajan vaan piirrettäis ruutuja ja jossain vaiheessa Kaarna tanssis lavan halki, tai että Pekko halkois puol tuntia pölkkyä (tai pölyä) kirveellä, ja joka kerta kun se osuu pölkkyyn, pölkyn takaa tulee Kaarnan pää joka huutaa;
"Auts!"

Lopputunnista käveltiin tilassa ja kaikkien jalat lähti irti. Lisäks tappajapingviiinit hyökkäs paljasjalkaisten iglumiesten kimppuun ja muuta mukavaa. Elikkä erittäin laadukasta menoa kuten aina. Nyt toivotan hyvät yöt ja huomenna taas juttua, TAIJA SE KAMERA MUKAAN :D

Pinja

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Sulo on aalto

Heissan, otsikko ei sitte liity yhtään mihinkään tässä tekstissä, se nyt on vaan yks juttu :D

Tänään jatkettiin sitte hahmoanalysointia (tää suomen kieli hämmentää miuta kerta toisensa jälkeen luvattoman paljon) ja juotiin kahvia sekä kaakaota. Meiät jaettiin 1-3 hengen ryhmiin ja alettiin käymään läpi rooleja.

Anni, Taija - Ellu
Sanni, Inka - Luru ja Oona
Miro, Emma, Sulo - Pekko + piirtäjät
Malla - Maisa
Pinja - Kaarna
Leevi - Osin Pekko, osin hengas miun ja Mallan kanssa ku mietittii näitten suhteita

Juteltiin myöskin kaikesta tosi henkevästä, kuten viivoista, ja illan syvällisin lause olikin;
"Se viiva on näytelmän sydän", jonka Heidi sanoi ja joka piti välittömästi kirjoittaa muistiin. Oon ostanu semmosia pieniä post-it lappuja tätä varten, ja liimasin ne käsiksee et saan a) kaikki roolimuistiinpanot ylös sit ku niitä tulee ku aletaa oikeesti käymää kohtauksia läpi ja b) kaikki hienot lausahdukset ja pääkohdat ylös tätä blogia varten (y). Tänään näitä lappusia tuli tasan kaks, ja toisessa luki toi ylläoleva lause, toisessa;

"Meil on kokaviivoja täällä", johon Miro reagoi välittömästi;
"Kofeiinia?"

Näin meillä. Lopputunti menikin sitte pukuvarastossa Mallan ja Leevin kanssa, ku tehtiin enimmäkseen deeppiä Kaarna-analyysiä. Mie niin ymmärrän Kaarnaa, se on niin samaistuttava hahmo ainaki muutamissa asioissa, ja sen motiivit ja käyttäytyminen on jotain niin... En mie osaa sanoa, mut rakastan sitä hahmoa. Alkuun, sillo ku saatii käsikset ekaa kertaa, katoin sitä hahmoa silleen mitä ihmettä- tyylillä, mut pikkuhiljaa oon ymmärtäny sen ja sen motiivit. Kaarna on ihana hahmo ♥ Siin on jotain samaa ku miussa mut vaan tosi eri tavalla, tai siis samalla tavalla myös mut kuitenkaa ei liian samalla tavalla. RAKASTAN.

Oli taas kerran ihana teatterikerta, mie vajoon vaan syvemmälle miun deep shit- moodiin ja rakastun teatteriin koko ajan enemmän. Mikä mahtaa olla seuraava aste intohimosta (y). Siinä illan kysymys.

Hyvää yötä, love ya :*
Pinja

kaunis, kaunis käsikirjoitus ja tärkeänä osana myöskin KAAKAO
#artsy
Heidi ohjaa, selittää tai informoi meitä asioista
Päivän fiilikset ja asiat joita mietittiin
alh. Sulo, Malla
kesk. Emma, Pinja, Anni, Inka
ylh./tak. Sanni, Leevi, Miro

tiistai 16. syyskuuta 2014

Some deep shit

Moro moro porot ja... Jotku :D

Eile teatteril saatiin vaikeuksien kautta luettua muutama viimenen kohtaus Kaarnasta, tosin meil oli hirvee ongelma kohtauksen 16 kanssa, ku siin on Mamban biisi jota yritettii epätoivosesti lukea ilman et se kuullostaa laulamiselta tai outorytmiseltä mölinältä, ja ku neljän hengen piti lukee yhtä aikaa, se oli niin KAUHEETA ettei mitää rajaa :D

Joka tapauksessa, ku saatii se tehtyä ni alettii hahmoanalyysin kautta vajota varsin deeppiin shittiin, mikä oli mahtavaa ja mieltä avaavaa ja mitä vielä (y) Ei mut oikeesti, puhuttii siitä et miten syvälle halutaan mennä ja et mitkä on meiän rajat tän asian kanssa ja sit kans et millasia ne hahmot on ja miten niitä käsitellään omien kokemuksien kautta.

Tätä mie rakastan teatterissa, ku vaa istutaa ja puhutaa, ei ees tarvii tehä mitää varsinaista fyysistä, istutaa vaa ringissä lattialla, pelleilemättä (tosin se pelleilyki on osa tätä ja ihan mahtava osa kaiken lisäks) ja oikeesti jutellaan, analysoidaan ja keskitytään. Tulee sellanen olo et "tässä mä nyt oon, valmiina antamaan kaikkeni koska nää ihmiset on just nyt tässä hetkessä mun kanssa, ja valmiina kuuntelemaan muita ja itseäni, sekä tekemään kaikkeni et kaikki onnistuis tasapuolisesti."

Teatterilaiset on vähän niinku miun toinen perhe. Isompi perhe, sekavampi perhe, mut syödään kuitenki samasta jääkaapista (se on toki se tärkein juttu) ja ollaan läheisiä ja avoimia toistemme kanssa. Mie en tiie miten muut sen ajattelee, mut mie ainaki välitän jokaisesta ihan hurjasti ja kuten sanottu, oon myös valmis tekee töitä näitten ihmisten eteen :3

Update: Hienoa et kun eilen kirjotin tän luonnoksen ni nyt on pakko päivittää tähä et EN PÄÄSE TÄST DEEP SHIT MOODISTA EROON :D Oon koko päivän vaa jäätäny ja ollu (kuten aina) väsyny mut lisäks oon vaa ajatellu nii et päätä on alkanu särkee (y)

Kuten kuvassa näkyy, hauskaa on ja Sulolla on selvästi TULLUT joku hauska juttu mieleen (y) Miro, Sulo, Heidi, Leevi ja Malla

Ilmeet kertoo kaiken. Vas. Miun pää, Emma, Sanni, Alli, Anni ja Malla

Love ya ♥
Pinja

torstai 11. syyskuuta 2014

Tuleminen teatterille on aina niin antoisaa

Heipsankeiksan, ihmiset, ja hyvää syksyn alkua tai mikä lie tässä nyt onkaan menossa :D

Teatterikausi on taas alkanu, itseasiassa jo kuukausi sitten, mutta ei oo tullu kirjoteltua tänne kun ei oo vielä sinänsä mitään saatu tehtyä. Eli harkat on edelleen keskiviikkosin kello 18.30-20.00 ja maanantaisin kello 16.00-17.30, ja edelleen samassa paikassa Taidekoulu Estradilla. Ryhmä on nykyään Po4-5 ja tän vuoden pääpaino on ehdottomasti Kaarna- nimisessä teoksessa, joka tulee Nuori Näyttämö- hankkeeseen ja jonka on kirjoittanut Anna Krogerus. Ryhmän kokoonpano on edelleen aika lailla sama, mutta ryhmässä on nyt kaksi uutta jäsentä, Sanni ja Leevi, ja oma Eikkaliinimme aka Eero lopetti ryhmässä, joskin mikäli Benjihyppy vielä tekee koulukiertueen, Eero palaa Eikan rooliin :)


If you once belong to Estradi, you always belong to Estradi.


Siinä tärkeimmät yleisasiat tai sellaset noin lyhyesti, seuraavaks tästä blogista. Yritän edelleen kirjottaa kaks kertaa viikossa, ja lisäks Estradin Nuori Näyttämö- porukalle (meidän lisäksi kaksi ryhmää) tulee oma blogi, johon ainakin alustavasti oon lupautunu kirjottamaan. Sitten ku se joskus ilmestyy, linkkaan sen tänne. Taija saa luvan alkaa roudailemaan sitä kameraansa mukana treeneihin että saadaan kuvia joka kerralta, ni monipuolistuu tääki juttu vähä. Kuvia tai ei, mie nyt ainaki yritän joka kerran jälkeisenä päivänä tai samana iltana saada jotaki aikaseks :3

Sit vielä tosta viime kerrasta, keskiviikon eli eilisen treeneistä. Luettiin Kaarnaa ekaa kertaa läpi, ja homma melkein toimi :D Kyseessä oli perinteinen olemme-juoneet-liikaa-kahvia- tilanne johon liitettiin on-liian-myöhä-ja-olemme-hysteerisiä- tilanne ja kaiken huippuna Heidi-on-ihan-yhtä-paha-kuin-me-muutkin- tilanne. Eli toisin sanoen käsiksen paranteeseissa käytetään todella paljon verbiä tulla, joka aiheuttaa tietenki joka kerta hienoja reaktioita etenki Sulpussa. Tän seurauksena Heidi alko painottaa jokaista tulemissanaa ja tän takia naurettiin liian monta kertaa aivan hysteerisesti. Jossain vaiheessa Heidi myöski alko painottaa mennä-verbiä ja päädyttiin siihen tulokseen että tulemisvitsit on niiin out ja menemisvitsit on niinku tänä vuonna in.

On muute niin läppä, et aina ku revetää porukalla jollekki, ni eri ihmiset nauraa. Siel on ain sillee että suurin osa nauraa, ja sit yks tai kaks on sillee;
"Camoon rauhottukaa ihmiset..." ja facepalmailee iteksee, mut heti ku seuraava tulemisvitsi TULEE, ni seki repee ja joku muu facepalmaa :D

Joo muttamutta, nähkäämme ens kerralla maanantaina tai tiistaina,
Pinja


maanantai 26. toukokuuta 2014

Tää tunne kun yks enää

Moi!

Mie oon ollu iha tosi epäaktiivinen täsä hommasa, mut älkäätte minuu tappako.
Okei wtf.
Mut siis, kännykkäni on korjaamolla, ja käytän nyt hienoa Nokian alkukantaista kosketusnäyttöä, jossa blogger ei toimi ja nettikin on hirvittävän tökkivä. En tiie millon saan kännykkäni takaisin, ja sillon todennäkösesti esitykset on ohi.

Nyt niitä on siis yks jäljellä. Yks. Mitä. Helvettiä.
Benjihyppy on toiminu hyvin, mitä nyt yks esitys piti perua kun yks pölläävä penaali unohti sen, ja mie en kestäny jaloillani, mut what ever. Hauskaa on ollu, ammattimaisuuttakin on ollu (siis sellasta, mitä nyt toivoin ekaa kertaa kun olin teatterilla. Nyt sitä on sitte tullu. Kolmantena vuotena :D) ja kaikkea on ollu. Sekoilua, häröilyä, kohtauksia, säätöä, iloa, jne. Ja nyt ettei tää mee ihme lätinäks, kerron mitä seuraavaksi tapahtuu tässä blogissa.

(O.o en uskalla kuunnella tubesta musiikkia tällä koska oon kirjautuneena Taijan puolelle... ERITTÄIN jännää, voisin vaa säätää ja spämmiä sen käyttäjillä kaikkee... Mut en ehkä oo niin kusipää. Joten, jatketaan.)

Yks esitys tosiaan vielä, se on kesälomalla, 8.6. ja teatterileirin jälkeen. Siitä kirjotan varmaan jonkinasteisen romaanin tänne, ja siinä sivussa saatan kertoa esityksestäkin. Sitten on PITKÄ KUUMA KESÄ JA MÄ AION ELÄÄ SEN kirjoitellen juttuja, tehden töitä, seikkaillen ympäri Suomea ja liittyen jollain tasolla Supernatural-fandomiin.

Sitä vaan, että tää blogi tulee menemään ihan aiheesta kukkaruukkuun jos kirjotan tänne kesällä. Sen takia yritän välttää moista, ja kirjotella sit vaan mun omaan blogiini, kökösti editoituun mutta asialliseen, eli tänne näin.

Syksyllä meiän porukka siirtyy, suurinpiirtein samalla kokoonpanolla, tekemään Kaarna- nimistä prokkista kaupunginteatterille. Lisää tietoa Kaarnasta täällä. Elikkä lisää ammattimaisuutta peliin. Itse henkilökohtaisesti tykkään Kaarnasta tosi paljon, luin sen välittömästi eilen kun sain sen (tai siis kun pääsin teatterilta kotiin) ja oih. Kyllä. Tosi hienoja monologikohtia, still-kuvia...
It's gonna be totally awesome.

Sille prokkikselle tulee kuulemma oma bloginsa, yhteinen parin muun ryhmän kanssa, johon sitten vuorotellen tai jotenkin kirjotellaan. Yritän silti pitää tän hengissä, koska mun mielestä on kivaa kirjottaa tänne, ja on jo nyt ihana kattoa mitä millonkin on tehty. Joten, myö varmaan nähään vielä kerran kesällä ja sit syksyllä jatkuu :3

See ya :*
Pinja

torstai 15. toukokuuta 2014

Sinne meni ensi-ilta...

HuuuuuuuuuaaaaaaaaahahahjauissphifddfhsuhfugÖPVWPB

Meillä oli eilen ensi-ilta!
Yleisöä oli kolme kertaa enemmän kun mitä mie ootin, kaikki suju täsmällisesti ja aika lailla virheettömästi, myö oltiin niiiiin tyytyväisiä ja taas Nella itki ja ihmiset nauro ja woah. Eli siis hyvin meni :D

Itseasiassa ennen ensi-illan alkua ei ollut sellasta kireyttä mitä ootin- leikittiin vesi-ilmapalloilla vielä tuntia ennen näytöksen alkua ja säädetiin ja tällästä (y)
Meitä oli myös katsomassa Etelä-Saimaan teatterikriitikko, oumaigaad. Heidi kerto sen meille vasta jälkeenpäin ja meinattiin saada pienmuotonen kohtaus XD

Kaikki. Meni. Niin. Hyvin!
En osaa sanoa mitää. äöllkjlälköööl¨ål

Miun kaverit kehu sitä hirveesti, sano et kannatti maksaa se 8e siitä hyvästä ja et ne tykkäs etenki nuorisoterapeuttihahmosta ja oih koko se juttu meni niin hyvin ja olin ihan ekstaaseissa ja oon oikeestaa vieläki... Ja huomenna kaks esitystä, joista toiseen ei vissii oo tulossa ketää :D Toiseen tulee puol meiän luokkaa, ja sit onki jo FESTARIT jeiiiij <3 Onneks meil on tänä vuonna näin paljon esiintymisiä, is ollu sääli jos ei oltais saatu vetää ku kaks kertaa niinku enne. Tää on liian hyvä X)

Tänään sitte Emman kanssa kattomaan Orgaanista Streostypiikkaa kello 19, eli siis syventävien ensi-ilta :3

Pinja

tiistai 13. toukokuuta 2014

Friikahtamista ja creeppailua

Huhhei, huomenna on ensi-ilta..
Eilen käytiin viimeistä kertaa läpi, elikkäs eräänlaiset kenraaliharkat... Ja kuten arvata saattoi, hyvin meni mutta kesti melkein puoli tuntia pidempään kuin mitä piti :D Nella syventävistä oli kattomassa ja reaktioistaan päätellen tykkäs Benjihypystä suuresti (y)

Mie en tuu kestämään. Oikeesti, HUOMENNA, ja et niinku ei saatu maanantaina mentyä läpi ja ei olla vielä ihan varmoja vuorosanoista ja äänimies unohti miun yhen puhelinsoiton ja eiiiih X)
Uskoakseni huominen tulee olemaan täynnä kireitä ihmisiä, edelleen samat nimeltämainitsemattomat Taija ja Alli, jotka selkeesti sressaa kaikista pahiten tästä (y) Tosin uskon etten itekkään huomenna oo häröilytuulella vaan lievässä paniikissa huolimatta siitä et tiien osaavani ja et se on menny niin hyvin. Koska oumaigaad. Vien huomenna tai torstaina julisteita kirjastolle ja kaupoille tällee btw :D Mut mie kuolen.

~Take it now or leave it, ah-ha, now is all we get, ah-ha, nothing promised no regrets. Voulez-vous ah-ha, ain't no big decision, ah-ha, you know what to do, ah-ha, la question c'est voulez vous?

Mutta mutta, en keksi mitään kirjotettavaa...

Eiku nyt muistinki, seuraavaksi luvassa PinjanNostalgiaa ajalta ennen 'taikaa';

Lueskelin miun teatteripäiväkirjaa ekalta vuodelta tossa eilen illalla, ja sieltä löyty muun muassa ekalta kerralta ollut merkintä jonka mukaan rakastan/pakastan teatteria :3 (jonka viereen en malttanut olla lisäämättä terapeutti Heidin repliikkiä; 'Voi tyttö kun tietäsitkin'), muistiinpanoja ekoista teatterin pikkujouluista joissa olin mukana, miul oli siellä hahmo nimeltään Lili Annie Rosa Emilia Erika Amalia Jokinen, feministi jonka lempiruokaa oli ananaspizza (like, what?), ekasta yöteatterista seuraavanlaisia muistikuvia; Siel oli hyvää kaakaoo meitti joi sitä litrakaupalla X) Ja suolamurhaajaa. Hmm, ja Gnomeo ja Julia., sitte hirvee romaani siitä miten opeteltii olemaan humalaisia, miten tykkään näytellä käsillä ja miten en kestä ilman teatteria (menossa tosiaan vuoden 2012 helmikuu... Yli kaks vuotta sitten), selittelyä Kallion lukiosta ja valitusta siitä etten jaksa kesää ilman teatteria :D

Anteeks tää järkyttävä romaani, mutku oon tääl ihan fiiliksissä ja kuolen koska kaikki tapahtuu niin nopeesti ja et oon jo 15 ja et en oikeesti sisäistä et huomen ensi-ilta jaaaaaah.... No, näytelmän biisit x3

~Kun katselen taaksepäin, tai pengon pöytälaatikkoo... Hetken vieressäni näin menneisyyteni minä seisoo. Muistan niitä aikoja, kun kaikki oli niitattu kii samaan maisemaan... Mut se oli vaan paperii.
Pinja

lauantai 10. toukokuuta 2014

Vähän niinku Soundtrack

1. Noitalinna Huraa - Pikkuveli
2. Yö - Rakkaus on lumivalkoinen
3. *ding dong*
4. Samuli Edelmann - Suojelusenkeli
5. Samuli Edelmann - Ystävä sä lapsien
6. Anssi Kela - Älä mene pois
7. Robin - Sisko
8. Hevisaurus - Aja hiljaa isi
9. Jukka Poika - Viestii
10. *kahvilamusiikkia*
11. Apulanta - Ravistettava ennen käyttöä
12. *laiskaa musiikkia*
13. Mikael Gabriel - Kipua
14. Cheek - Syypää sun hymyyn
15. Jukka Poika - Romanttinen hölmö
16. Zen Cafe - Piha ilman sadettajaa
17. Johanna Kurkela - Sun särkyä anna mä en
18. PMMP - Matkalaulu

perjantai 9. toukokuuta 2014

Melkein perillä

Iltaa :3


Tänään oli viimeinkin se päivä kun päästiin käymään koko juttu läpi. Ja niin, valmiita ollaan. Kaikki sujuu- melkein :D Päivän vammaukset;
A) Miulla kuumetta ja yks hyperventilaatio (again, mistä niitä tulee... En mie nyt NIIN stressaantunut ole.)
B) Inkan nilkka (ylläri :D)

Ja no, tosiaankin saatiin melkein käytyä se läpi... Enää yks läpimeno ja sit se on menoa. Ensi-ilta.

~People everywhere, a sense of expectation hanging in the air

Me osataan. Me pystytään. Me ollaan jotain sellasta mitä ei pysty sanoin kuvailemaan. No, voin aina kokeilla;

-Sitoutuneita
-Uskaltavia
-Lahjakkaita
-Monipuolisia
-Teatraalisia
-Avoimia
-Mahtavia
-Ähögögåjgbumiloöolvfcrx <3


Tää on jotain niin paljon enemmän kun mitä ikinä ollaan tehty. Niin paljon isompi juttu, pidempi käsis. Ja niin paljon hienovaraisempaa, tarkempaa ja kurinalaisempaa. Kaikki otetaan vakavasti (ilon kautta). Miusta (ja uskon et muistakin) se on vain ja ainoastaan hyvä juttu :3

~And here we go again we know the start we know the end... Masters of the scene. We've done it all before and now we're back to get some more!

This. Is. My. Life.


Aivan sama miten paljon stressiä, kipua, kuumetta, mitä vaan teatterista tulee, mie en välitä. En oo välittäny kahteen vuoteen. Se on sitä ns. 'taiteilijaelämää' miulle nyt. Ihan sama mikä on, kun teatterista on kyse niin pitää mennä :D
Sen tietää siitä et tähän asti jos en oo menny kouluun ni en oo menny mihinkää harrastukseekaa... Mut tänpäiväne oli ikäänku pakko :D



Ja vielä. Propsit Sulpulle sen ja Yodan kohtauksista, oikeesti. Omg. Liian mahtavia.
Ja valo- sekä äänimiehille, great job :3 Viljamille myös, joka toimii talkkarina näytelmässä, sopii hyvin kohtauksiin :) Jaaaaa toki Heidille jolla on varmasti aika paljon tekemistä mutta joka silti jaksaa hoitaa kaiken kunnialla :3


Aikamoinen romaani. Duh.

Hyvää yötä <3

Pinja

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Vehkeilyä ja hyperventilaatiota

Iltaa!

Tänään melkein saatiin käytyä loppuun... Perjantaina pitäis saada läpimenot tehtyä ja viikko ensi-iltaan.


Estradilla (ainakin meiän ryhmässä sattuu ja tapahtuu).

Viimeeks Inka makas maassa koska anemia ja nyt mie en saanu happea ja päässä pyöri. Kolme kertaa (y) Etenki se kolmas mikä kesti kaikista pitkään, en muista muuta ku et sanoin etten ymmärrä mitä miulle puhutaan, et Alli sano et pitäis hengittää nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ja et Emma ilmotti et oon hysteerinen. Jossain kohtaa Heidi sano myös et miun pitää ottaa paperipusseja mukaan (y)


Toivotaa etten nyt ihan kuole... Ja paperipussikin tulee käyttöön vaan ääritilanteissa koska en tasan häiriköi turhaan meiän treenejä/esityksiä (y)

Että semmosta. Mut hyvin meni vaikka Heidin pitikin uhkailla vehkeiden irroittamisella kun eräillä ei vuorosanat sujuneet :D We can do it. Koska ollaan boss ryhmä ja mahtavia ja hirviä ja penaaleja ja kaikkea.

Vien perjantaina hienoja tarroja kaikille XD

~Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa... Toivon ettei matka loppuis ollenkaan.
Pinja

Tässä vielä hiukan suloisuutta ja mirokkuutta :D

maanantai 5. toukokuuta 2014

We are about to dieeeee <3


Yhdeksän päivää ensi-iltaan.
Saatan kuolla.
Mut kyllä me onnistutaan, koska ei oo syytä uskoa ettei onnistuttais.
Ollaanko muka ikinä epäonnistuttu?
Aivan, ei.
Joteeeeen... Hyvin se menee. 
We can do it :3 I guess.
No eiku joo joo XD Vähä vaa ihmiset laskee stressitasoa miut mukaanlukien ni homma luistaa hienosti (y)
Huhhuh.
Yheksän vitun päivää..
Hyvää yötä! <3


Ensi-ilta keskiviikkona 14.5.14 kello 19.00-20.00 teatterisalissa taidekoulu Estradilla :) 
Kuva on Taijan tekemä ja ottama jne XD :3

Pinja

torstai 24. huhtikuuta 2014

Häröilyä ja mainoskuvia

Jouuu määään

Mie oon järkyttyny :D Kolme viikkoa enskariin, oumaigaaaaaaad :O


No, maanantaina ei ollut treenejä mutta eilen oli. Käytiin viimesiä kohtauksia läpi ja häröilyn taso oli ehkä vähän liian korkeeta. Mut hyvin meni, vaik moni (nimeltämainitsemattomat Taija ja Alli XD) kävi panikoimaa ja stressaamaa siitä ettei meil oo ollu läpimenoi vielä (y) Kyllä me keretään :3


Alkuun otettiin mainoskuvat hahmoista ja loput sillä aikaa sääti ympäriinsä jutellen. Tosin juttelun laatu oli aika jännää, koska tehtiin se rooleissa. Parasta oli kun Emma (the superlahjakas nainen ougaaad miten se osaaaa...) ja Eero (joka pysy roolissaan älyttömän hyvin) keskusteli Eikkana ja Heidinä jotka siis on meiän mukaan sisarukset :D sitte Julia eli miun hahmo ajo Heidin hulluuden partaalle kertomalla et se tietää kaiken mitä se on tehny (y)

Ja ohjaaja-Heidiltä meinas ääni lähteä, senkin takia tuntu et häröilyä oli vähän liikaa :D
Emma ja Alli hoiti yhen kohtauksen TÄYDELLISESTI, oikeesti mite siistiä tehä näitä prokkiksia tollasten lahjakkuuksien kanssa :3

Taija pyys miuta johonki Myö nuoret- tapahtumaa vetää teatteripajaa sen ja jonku kaa (y)
Teatteri on niiin iso osa miun elämää- ja myös se paras osa <3

Pinja

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Kaksi Eikkaa ja tyttö

Heiiiij :3


No, maanantaina sama urakka jatkui ja KUUKAUSI ENSI-ILTAAN herranjumala, miten tää aika nyt tälleen vedättää miuta o_O 

Joo eli, tehtiin Artun ja Eeron kanssa niitä Eikkakohtauksia joissa siis istuskelen epämukavasti pedo-Eikan sylissä ja näin. Siinäpä sitte :D

Treenattii siis Artun ja Eeron kanssa yläkerrassa ja oh my siit ei kyllä kans meinannu tulla mitään ku Arttu vääns Eikasta mannesurffarin ja ne molemmat vaan sääti jotain XD Plus että Arttu hommas itelleen ihan hirveen peruukin (y) En tuu kestämään :D


Adjööös ;)
Pinja

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Iltaa

Heiiii :3

Oon ollu vaihteeks saamaton paska joten ei oo tänne tullu mitää kirjotettua :D Ollaan saatu nyt valo- ja musiikkimiehet meille ja ens viikolla käydään käsis loppuun niiden kanssa.


Sit alkaakin olla enää kuukaus ensi-iltaan joka siis on 14.05.14 ja huijui... Paljon on vielä tekemättä ja sopimatta, mut kyllä onnistuu meidän ryhmältä, koska raudanluja tahto, pölläävät penaalit, semihyvä keskittyminen ja semiammattimainen ote :D Teen joskus tänne soittolistan  et mitä biisejä meillä tulee siihen XD


Amen.
Pinja

torstai 27. maaliskuuta 2014

Ilari tekee rikoksen kusemalla hiekkalaatikkoon

Helloooow ;3

Eile saatiin viimenen kohtaus käytyä (viimeinkiiiiiin). Loppu ja alku saa lapsen. Me ollaan fucking neroja. Ja lapsuus haudataan Yodan mukana. Lisäks Miro kusee sen päälle. Että tervetuloo kattomaa vaa :D


Maanantaina aletaan sit menee iha ekasta kohtauksesta läpi koko hommelia. Ja saatetaan jopa saada VALOMIES. How great.


Emman uloste venyy.
Ja multa lähtee ääni >:(


Seee ya,
Pinja

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Huuhaa huuhaa

Hellow fellows


Kynäilyni on jäänyt sangen vähäiseksi viimeisen viikon aikana
...



Niin eli joo, viime viikolla alettiin niitä musiikkeja tsekkailla tarkemmin ja käydä näytelmää läpi 'italialaisesti'. Duh. Sitä jatkettiin eilen ja jatketaan vielä huomenna.


Meil on tullu oikei kunnon haaste tästä prokkiksesta, vuorosanojen opettelusta pienimpiinkin epäkohtiin. Heidi ilmotti että tästä eteenpäin ei saa olla poissa KUKAAN missään muussa tilanteessa ku kipeenä tai jos on jonku hautajaiset --> jos jää muuten pois, ensi-ilta perutaan. 


Repliikit pitää osata maanantaina täysin ulkoa. On totta et meillä on ollu tosi paljon aikaa opetella niitä ja sillee, ite oon suurinpiirtein oppinu ne ilman lukematta jo, iha vaa pelkästää teatterilla. Nyt Miro patistelee väkeä lukemaa sitä käsistä ja luetaanhan myö :D


Itelläni miulla on käsis kädessä välkilläkin aina joskus, plus että herätän huvittuneisuutta höpöttämällä niitä läpi yksikseni jossain yleisillä paikoilla. Se on oikeestaan aika hauskaa :D

Eile tosiaa siis musiikkeja käytiin ja ollaa iha loppupuolella jo, kaks kohtausta jäljellä :) Miun ei oikeestaa tarvinnu tehä mitää joten kuuntelin ja kärsin kriiseistäni ylimmällä rivillä maaten (y)
Sillä lailla.


Adioooos <3
Pinja
(ps. Otsikko kuvaa meikäläisen aivotoimintaa just nyt)

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Maanantai, keskiviikko ja YÖTEATTERI

Tekstin sisältö - äärimmäisen traumaattista

Maanantaina 
En ees enää muista mitä tapahtu. Mut pääasia on että Eero otti nakin esiin.


Keskiviikkona 
Meil oli itsenäiset treenit ja onnistuttiin saamaan asioita aikaseks :D valittiin biisit ja tungettiin ne käsikseen, etittiin vaatteet, listattiin lavasteet ja merkittiin kuka tulee ja menee mistäkin. Äärimmäistä sähläystä mut loppu hyvin kaikki hyvin.



Eilen ja tänään oli yöteatteri 
Mitä siitä voi ees kertoa. Tai mitä ei. Kuvattiin musiikkivideo 'Snobimainen luuseri' joka on parodia PSY:n Gentlemanista. Oltiin työpajoilla ja TOMAATIT. Ja tuli katottu myös Itse Ilkimys 2 joka oli mahtava, ja perinteen mukasesti päätettiin kuka on kukakin XD



No, sitte oli tietenkin ruoka joka oli hyvää. Leipää ja hedelmiä ja popcorneja :3 Kun lapset menivät nukkumaan, meni sulosetä naamarinsa kanssa mukaan. Ei. Vaan siis sitte isommat jäi teatterisaliin ja suurin osa leikki suolamurhaajaa. Ite juttelin siinä Inkan ja syventävien Emman, Samin ja Iriksen kanssa... Jostain. En muista. 



Sami tappo mun jalat.
Sulo säikäytti mut ja Heidin puolikuoliaaks kaamealla naamarillaan.

Felix felix felix.

+ kaikki otp:t kävi jollain tapaa toteen :3

Pinja

torstai 6. maaliskuuta 2014

Mansikkasaatana keskiössä

Maanantaista miulla ei oo mitään muistikuvia XD Häröiltii hiihtoloman jälkeisissä tunnelmissa ja lämpättii vissii koko aika :D

Mut eilen sit käytii kohtaukset melkei loppuu ja valittii 'Kaarna'- niminen näytelmä jota aletaan työstää jos päästään Nuori Näyttämö- kilpailuun mukaan :) Luettii siitä pari kohtausta ja se vaikutti hirveen kivalta.

Eikka ja Heidi on tästä eteenpäin sisaruksia. Deal with it. Koska mansikkasaatana keskiössä.

Pinja

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Heil Heidi

Iltaa!

Tänään ei saatu aikaseks näytelmän kannalta oikein mitään :D Mut tunnin verran juteltiin aikatsuluista (aika fucking TAULUISTA miks en osaa kirjottaa XD) ja toinen tunti lämpättiin (y)
Heidillä on selkeesti puhevika. Ville Virtanen (jos se nyt oli sen nimi kun en muista) aiheuttaa hänelle vikinää, sanojen sekaisin menemistä ja sekavuutta.


Lisäks näytelmän yks mainoslauseista;
"Mä en tiie rakastanko mitään muuta kun mun marsua, mun äitiä ja tanssimista." sai lisäyksen Eerolta, joka jatkoi sitä erittäin yksinkertaisesti ja koomisesti;
"Ja Marabouta."


Sitten sitten sitten... Mitä ihmettä me oikeesti tehtiin koko toi aika... :'D Goddamnit. No, ainaki oltiin 'rikkinäistä puhelinta' tanssimalla. Ja saatiin tehtäväks että suomalaiset biisit omille hahmoille (y)

Öööö... Tän otsikko tulee siitä kun Heidi käski meiät megafonin kanssa kuuntelemaan, joten keräännyttiin riviin, oikea käsi ns. Hitler-tervehdykseen ja kaikki yhtä aikaa; 
"HEIL HEIDI"



Kun teatteri oli loppu, Taija aiheutti Heidille 5-10 sydänkohtausta kiljahtelemalla sen korvan juuressa, jonka seurauksena mun ei tarvinnut kuin sanoa;
"Hei..." ni se hyppäs puol metriä ilmaan :D


Sellasta tänään. Ainii ja Heidi on myös vuohi.


Adioooos
Pinja