sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Tämä ei ole banaani

Aatelkaa nyt, mite hassua. On lauantain ja sunnuntain välinen yö, mä oon hiihtolomalla ja kirjotuksiin on reilu kaks viikkoo, ja täs mä oon blogin kimpussa. Mut ku mä tiien et oon ollu ihan älyttömän epäaktiivine tän asian kanssa, ja mun omatuntoon koskee tälläne ikävästi. Etenki ku kirjotin just pitkän, polveilevan ja sivistyneen postauksen Nahkatakkisen tytön blogiin.

Meillähä oli tänää treenit, oltiin Estradilla puolestapäivästä johonki viiteen asti, ja oli itseasiassa tosi kivat harkat. Mähän nyt oon jo pysyvästi jossai ihme mielentilassa et puolet ajasta tanssin ja lauleskelen, ja toisen puolen makaan koomasena ja pohdin et mitä vittua on elämä, mut noin niiku ylipäätään oli hyvä päivä.

Tarkotuksena oli saada draaman kaari rakennettua, ja tämä myös tehtiin. Alkuun toki oli pakko pelata pallolämppää Leiri 112- porukan kanssa, ja todeta et me ollaan parempia (ja siis kyllä, joidenki kohalla täs näytti olevan kysymys elämästä ja kuolemasta, pallolämppä on kamala ja vaarallinen peli.) Ne teki omia kohtauksiaan sit toisessa salissa, kun me syventävät istuttiin teatterisalissa piirissä ja juotiin teetä.

Oikeestaan tää oli taas se yks kerta vuodesta kun täytetään teatteristereotypia, jota kuulee yhä vaan harvemmin, kun Lappeenrannassa kultturisoituu porukkaa koko ajan vaan enemmän. Aika moni on nyt joutunu oppimaa et teatteri ei oo istuskelua teemukien kanssa boheemisti keskustellen, vaan aika paljon kaikenlaista muuta. Mut tänää oltii stereotypiateatterilaisia, vaik ei mitekää erityisen sivistyneitä oltu vieläkää. Saatii tosiaanki draaman kaari jollekki tasolle, ja Heidi sano et sen ei tarvii ihan hirveesti sitä raiskata. Se on aina hyvä, turhat raiskaukset ei ikinä oo kivoja.

Sulo kirjotti meiän appelsiineihin, et ne ei oo banaaneja, greippejä, omenoita eikä päärynöitä. Oli hyvä päivä. Nähdään hiihtoloman jälkeen, jos selviin hengissä :)

Pinja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti