Suhteellisen normaalia mutta erikoisen rauhanomaista maanantaita koko lukijapoppoolle, keitä kaikkia te ikinä sitten olettekaan. Tänään ei ollut harkkoja, mutta oli kuitenkin (koska logiikka).
Toisin sanoen ollaan vissiin ainoo porukka jolla on tällä viikolla yhet harkat, kaikki muut on jo melkein lomalla. Me ei, koska meistä piti ottaa mitat, lavastusta piti suunnitella ja onhan meillä erittäin kaunis juttunenkin huomiseksi ja sitä piti harjoitella. Käydään nyt kuitenkin tämä päivä läpi niin ettei Heidinkään tarvitse enää miettiä, mitä Miro teki ja mihin mustaa teippiä tarvittiin.
Ennen harkkojen alkua me leikittiin Kaarnaa. Tai siis tehtiin muutamia kohtauksia silleen puolitosissaan (koska ei, me ei muisteta enää vuorosanoja, helvetti sentään) ja lopulta se huipentui kohtaan, jossa Pekko tunnustaa Kaarnalle rakkautensa. Painu vittuun vitun nysvä täältä nyt, ja tönäisy. Tönäisy. Mä tönäisin Miroa, joka päätti hyppiä liioitellen ja tömähtää seinää päin. Seinää, joka on todetusti tosi heikkoa materiaalia. Seinää jossa on jo reikä koska Inka. Nyt Inka-reiän kaverina on myös oikein mallikas Miro-reikä. Tämä kaikki on videolla, josta näkyy siis erittäin selvästi että ei me mitää rikottu ja sitäpaitsi se oli Miro (tää on sukua sille kuuluisalle "en se minä ollut ja sitäpaitsi se oli vahinko"). Tultiin siihen tulokseen että a) Heidin ei tarvi tietää vielä (mut nyt se on ihan okei koska ollaan turvassa omissa kodeissamme), b) Kaarnan suuttumiskohtaukset on kirottu jollain tapaa ja c) musta teippi korjaa kaiken.
Asiaan. Tai no, ei meillä hirveesti mitään kerrottavaa tässä oo, suunniteltiin hahmoja ja niiden asuja sekä lavasteita ja niiden käyttöä. Otsikko tulee siitä, kun Heidi kertoi että;
"Nyt valmistaudutaan kevääseen ja laitetaan hilipatihipparit helvettiin." Lisäksi Heidi kertoi myös omakohtaisia kokemuksiaan tärkeistä asioimisista, kun hän oli nähnyt jotenkin ruumiinrakenteeltaan epäsuhtaisen ihmisen (sillä oli neljävuotiaan jalat ja kolmekymppisen selkä!!) ja epähuomiossa unohtanut mennä oman vuoronumeronsa tullessa tiskille. Sen jälkeen puhuttiin siitä että vartalon epäsuhtaisuus on hyvä keino rakentaa hahmoja, jolloin käytiin seuraavanlainen keskustelu.
Pinja: Kai sä tiedät ettet voi leikata oppilailta jalkoja?
Heidi: Minä leikkaan mitä vaan ja keneltä vaan, koska VOIN!
Taija: Ihan ku kaikesta ei jo leikattais tarpeeks.
Huomenna sitten teatterin pikkujoulut, Ja sitten teatterin eka puoli lukuvuotta on ohi. Mä en nyt ihan tiie että mitä joululomalla tapahtuu, mutta on erittäin mahdollista että tänne ilmestyy julkaisuja (hmm, sanotaanko vaikka että kahdesta neljään postausta koska en malta pitää näppejäni erossa tästä), ja on erittän mahdollista että ne ovat tai eivät ole jo valmiina. Sitä ei moni tiedä, harva arvaa ja lopuille ei kerrota. Huomiseen, kullanmurut ♥
Pinja (aka Pimbels, Pimbuktu, Pimbelsson jne. t. Jemina)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti