Millon ihmeessä mä oon viimeeks nauranu taas näin paljon :D Ai saakeli, ootte mun lempi-ihmisiä, tai masentuneita kotkia tai kiimasia silakoita tai mitä ikinä haluuttekaan olla. Jeesus että oli älyttömät, älyttömän hyvät harkat, ahhh, teatteriiiii ♥
Ensinnäki tänään testissä oli Prisman pakastesushi. Oli worth it. Nam.
Sit asiaan. Lämppäiltiin tappohippatylisesti eli hyvin hämmentävää banaanihippaa ja hyvin hyvin kuolettavaa rapuhippaa ja sit vielä jotain ihan ihme ääntelyliikehdintähippaa. Tän jälkeen vakavoiduttiin öö mitä puoleks tunniks? Ekana käveltiin tilassa !!!!! Yllättävä, uusi asia, eikö totta? Ja samalla siinä sitte puhuttiin ulkoa opettelemiamme tekstejä näiltä meiän kirjailijoilta, eri rytmissä ja niin että puhe ja liike oli ristiriidassa keskenään. Haastavaa, hauskaa, hankalaa, hyvää. Uh,
Sitte esiteltiin nää meiä kirjailijat yksitellen. Kaikki teki niiiiin hyvin mä en kykene, joteki kaikkien kirjailijat vaa heräs henkiin lavalla ja oh olen taas kerran todistanut teatterin taikaa. Tätä vakavaa, harkittua ja siistiä tekemistä kesti ehkä vartin. Mitä loppuaika sitte oli? No, ensinnäkin kun Nella meni lavalle, Sulo ilmotti tyynen rauhallisesti että se näyttää ihan "modernilta lesbolta" josta Nella syytti Miroa jolla meni tunteisiin. Raakaa peliä.
"Nyt pidetään hauskaa", terveisin Heidi. Mentiin rinkiin ja keksittiin itellemme uudet nimet. Aivan kertakaikkisen mahtavat nimet. Heidi oli Martti Kurkku, Anni oli Unelmatorttu, Nella oli Meri Kulku, Samuli tais olla UudisUrpo ja Sulo oli Uraani Uhraus tai jotain vastaavaa. Sit piti aina huutaa toisen nimi ja jos ei muistanu tai sano väärin ni piti siirtyä toiseen rinkiin. Loppujen lopuks peli oli;
"MARKKU KURKKU TORTTU KAKKU URAANIOHJUS MIKÄ VESIPOLKU SÄ OLIT MITÄ EI TAAS!!!"
Sitte Heidi vei meiltä näön. Piti keksiä ympäristö. Ehdotuksena oli hautausmaa, jonka Emma tietenkin meni kuulemaan "hankausmaana" ja sai ryhmän miehet ja Miron hajoamaan lattialle pimeydessä. Sulo katosi pimeyteen, koska käytti hyväkseen pigmenttieroaan meihin muihin. Hämärä mies on hän. Tehtiin hautausmaan äänimaailmaa yhdessä ja se oli hetkittäin jopa tosi cool. Seuraava äänimaailma oli yleisön toiveesta kurkkupurkki, ja kun kurkkupurkki avattiin, ilmeisesti ainaki puolet porukasta vaan huus suoraa huutoa niin kovaa ja korkeelta ku pysty, mukaanlukien minä, ja nyt kaikkien äänet on käheenä. Way to go.
Hyvin aikaansaavat slärväilykeskittymisharkat, right amount of everything, näin kuuluukin toimia, rakastanrakastanrakastan, näen valoa valoa valoa, ja vaikka mun koulumenestys alkaa oikeesti olla vähän vaakalaudalla ni ainakaa mun hyvinvointi ei tänään ollu.
Hyviä öitä
Pinja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti