tiistai 10. maaliskuuta 2015

Sun pallurat kimaltaa ja menkkari

Oikein hyvää iltaa täältä meiltä

Eilen oli taas harkat, ja kuten yleensäkin, olin teatterilla paaaaljon aikasemmin kun mitä olis tarvinnu.  Tällä kertaa kuitenkin teeskentelin olevani tunnollinen ja reipas nuori nainen, ja lueskelin yhteiskuntaopin kokeeseen autiossa aulassa. No, kun meiän ryhmäläisiä alko virtaamaa sisää, lukeminen jäi vähän toisarvoseks. Jostain syystä. Kaikki oli ihan täysillä hypettämässä kevättä, ja päädyttiin lopulta ulos että Taija sais otettua meistä valokuvia. Mä, Olga ja Taija mentiin sitten seikkailemaan teatterin röökipaikalle koska mikäpä sen hurmaavampi kuvauspaikka?

No, kun treenit sitte alko, huomattiin onneksemme et muista ryhmistä ei kovin montaa tyyppiä ollut paikalla, eli mun ja Inkan hapensaanti oli turvattu ja lisäks ne sekä hyödylliset että karmivat paineet jäi lähes kokonaan pois. Ei meillä mitään yleisöä vastaan oo, tietenkää, mut mitä enemmän jengiä, sen vähemmän happea, joka on aika hyödyllinen juttu elämisen ja tajuissaan pysymisen kannalta. No, lämppäiltiin siinä ja sitte alettiin hommailemaan. Eli siis tekemään kohtauksia. Alusta. Tai siis ei alusta, vaan niinku ekasta kohtauksesta, joka ei siis oo alku, koska meillä on prologi, ja äh, mitä ihmettä mä selitän :D Anyways päästiin kakkoskohtaukseen (yes, I know, ollaan sairaan nopeita) ja saatiin IHMEITÄ TAPAHTUMAAN. Piirtäminen nimittäin natsaa nyt täydellisesti ykköskohtauksessa, piirtäjien rooli selkeyty ja muutenki se asia mitä varmaa kaikki oli eniten miettiny kauhuissaan, pyyhkiyty pois ja selkeni. Nyt kaikki on hyvin ja me hallitaan taas maailmaa homma täysin. 

Otsikosta sanon sen verran, että Mirolla päris vähän siel kulissien takana ja se sääti taskulampulla nii, et se osotti mun saparoita sillä ja sano sit et;
"Sun pallurat kimaltaa." Lisäks meiän punanen pemari- kärry sai paljon huomiota olemalla vaarallinen ja tappava vehje (koska se on punainen kuin veri, terveisin Miro, johon sitten lisäsin et sil on varmaan menkat. Loppujen lopuks meil on siis nyt punainen menkkari) koska se ruhjo sekä Sulon että Miron varpaat, ja Miro meinas heittää mut sen kyydistä monta kertaa.

No, kun meiän harkat loppu, siirryttiin yläriville seurailemaan syventävien harkkoja senioreiden ja parin zoolaisen kanssa. Mähän olin jo ennenki ollu niitten harkoissa, ja oli mahtavaa nähä samoja kohtauksia mitä sillon, vaa hirveen paljon edistyneempinä, kun ne jo sillon oli tosi hienoja. Mutta no, ne lämppäs siinä ja me naureskeltiin sille että on kerranki hienoo kattoo kun muut raataa, ja sitte ne alotti jatkamaan. Jatkoivat siis. Siitä mihin oli jääneet viimeeks. Asjfgkjö en osaa kirjottaakaan enää.

Senga Sengana on pirun cool. Oikeesti, se on ihan erilainen ku nyt vaikka Kaarna, ku meillä on sellasta et se tuska ja raakuus on vähän niinku fantasiaa siinä, et se toteutetaan kaikkien puuksi muuttumisien ja piirtämisen kautta (mikä on mahtavaaaaaa ja näyttä hyvältääää :3), ja sit Senga Senganassa se kaikki paiskotaan naamalle ihan aitona ja just niinku se on. Tosi erilaiset, ja kuten Heidi sano, ni ei voi verrata toisiinsa sen takia. Mut jumaliste sitä näyttelijäntyötä mitä lavalla tehtiin, ja ne kaiken maailman elokuvat ja saksofonit mitä siinä käytetään, hyvältä näyttää ja kuulostaa, en paremmin sano ♥

Kohta tulee perään heti toinen postaus, jossa kerron vähän täniltasesta jännyydestä, nähkäämme siis kohta,
Pinja

Kun Olgaa kuvattiin, mä menin olemaan kukkulan kuningas ja imemään kevättä itseeni

Maisa

Senga Sengana. Vas. Sami (Jyrki), Sirja (Sisko) ja Ilona (Poika)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti