Mitä ihmettä teen mun elämällä

Oikein hassunhauskaa vappua ♥

Meillä oli ensi-ilta maanantaina. En sillon tänne tullu kirjottamaan kun menin siitä suoraan katsomaan Senga Senganan ensi-iltaa, ja nyt sitte loppuviikosta en oo jaksanu avata tietokonetta :D Tässä nyt kuitenkin olen, elossa ja ihan tyytyväinen. Juuri ja juuri.

Enskari meni ihan... Ihan hyvin. Munattiin ehkä 12,5% mutta silti paremmin kun mitä oltiin ajateltu. Vähän joku pikkuauto oli jääny lavalle, ja mun jalkakaarna ei toiminu yhtään... Ja Kaarnan kansilehden ripustaminen oli ongelma... Ööää, ei hirveesti muuta, ehkä vähän tarkkuutta iskuihin vielä ni kyllä toimii. Ja eturivi itki... Rehtori ja Heidi itki... Mun kaveri joka oli kattomassa, itki... Eli joko se oli aivan järkyttävää katsottavaa tai sitte herätettiin liikutusta :'D Oikein hyvä. Seuraava esitys on sitten Jukola-salissa kaupunginteatterilla, ens tiistaina. Jeez.

Oon tässä tän loppuviikon ajan vaa harhaillu päättömästi. Kun ei oo harkkoja. Eikä mitään. Siksi tuo otsikko. Tai siis että nyt kun on esityskausi ni ei pitäis olla enää harkkoja ollenkaan ja vaan esityksiä, mut onneks meillä nyt kuitenki on vielä harkkoja ja kaupunginteatterilla ravaamista, ettei tuu niin tyhjä olo. Ja mitä Senga Senganaan tulee, niin ei helvetti se on kyllä kaunista katsottavaa. Kaikki iskut kohilleen (paitsi se yks siinä lopussa) ja kaikki niin viimesen päälle. Nautin suuresti. Ja ootan innolla mitä mieltä meiän luokkalaiset tulee olemaan siitä XD

Parin viikon päästä Turkuun. Mainitsen sen, koska eilen kun olin tossa meiän pihalla niin Inka ilmesty ihan täysin ilmoittamatta sen pikkusiskon kanssa meille koska ne nyt sattu olemaan lähettyvillä, ja sit selitettiin pitkät pätkät kaikesta teatteriin liittyvästä. Jossain kohtaa sitte tuli sellanen ajatus, että jos ei mentäiskään bussilla vaan Heidin autolla sinne Turkuun, ni päästäis halvemmalla. No, sit tietysti älyttiin, että se auto on aika pieni kolmelle ryhmälle, joten jotain piti keksiä. Sitte muistettiin, että meillähän on kaikki lavasteet (oletettiin että Senga Sengana menee jatkoon ja tehtiin suunnitelma sen perusteella, tosin otettiin meiän punanen kärrykin lopulta mukaan). Suunnitelma oli seuraavanlainen;

AUTO

Takapenkillä Simo, Iris ja Arttu (koska niiden ääniä pitää varjella viimalta) sekä Joonas. Etupenkillä obviously Ilona (koska duh päärooli Sengassa --> kunniapaikka), ja Heidi sitten kuskina. Auton katolla Jarno soittaa saksofonia.

SERMIT

Päädyttiin ottamaan kaikki kolme sermiä mukaan, ja ne on kiinnitetty toisiinsa ja autoon jotenkin hassusti naruilla. Niiden päällä istuu aina kaks henkilöä ja sit siinä ympärillä kaks, että ne pitää toisiaan käsistä kiinni sermin molemmin puolin ja seisoo niillä about 5cm leveillä reunoilla.

SÄNGYT

Totta kai molemmat sängyt on pakko ottaa mukaan, koska varasänky on tarrpeellinen kapistus. Toiseen sänkyyn neljä henkeä mukavasti, ja toiseen koko Zoon porukka. Hyvin mahtuu. Erittäin hyvin.

PUNAINEN PEMARIKÄRRY

Ehkä vähän turha, mutta Anni ja Malla istuvat siinä päällä risti-istunnassa.

RULLALAUTA

Rullalauta pitää perää, ja sen päällä istuvat Inka ja Miro, joka pitää kiinni narusta, jolla lauta on kiinnitetty kärryyn.

BONUS

Sulo, joka on viilee jäbä, lentää auton etupuolella yläviistossa, hevosnaamari päällään, ja johtaa porukkaa. Ai miten lentää? No, rakettikengillä, koska se on Sulo ja jos jollain on rakettikengät niin sitten sillä. Ja koska matkat tehdään yöllä ja Sulo maastoutuu turhankin hyvin pimeään, sillä on soihtu kädessä.

Tulimme tässä sitten Inkan kanssa siihen tulokseen, että me ollaan kyllä äärimmäisen hassunhauska pari (ei SILLÄ LAILLA) ja ihan ehdoton ideaalipari bussissa (koska tuskin tätä ideaa toteutetaan kuitenkaan :D) ja etenkin ihan loistava pari teatterilla senkin ansiosta, että ollaan molemmat hengitysongelmalapsia. Lisäks reikä seinässä on nyt vuoden läppä, törmäsin nimittäin oveen ja olin sillee;

"Kappas perkele, en huomannu että tossa on ovi", johon Inka sano jotain;

"No mut ei me tarvita ovia ku voit aina tehä seinään reiän rysäyttämällä mut läpi siitä", ja siksi reikä seinässä on nyt klassikkoläppä.

Hassua, miten jutut todella muistuu mielee tollee. Ollaa joskus vuosia sitte Inkan kanssa tekstailtu (=lähetelty tekstiviestejä, jonnet ei muista) ihan hirveesti ja kehitetty oma planeettakin (suunnittelen kesällä julkaisevani sen tänne jos en vielä sitä oo tehny, en muista) joskus aikoja sitten. Sama koskee Taijaa. Hmm. Niin, no, kesällä joka tapauksessa aattelin työntää tänne kaikenlaisia hupsuja 'bonuksia' koska tylsistyn kuoliaaks ilman teatteria, ja on pakko saada jotain tekemistä joka liittyy tähän XD Silloin sitten luvassa kaikenlaista hassua. Nyt painun tästä jonnekkin. Yritän saada jotain kuvia joskus tänne, mutta kun ei oo helppoa :D Tekstiä kuitenki yritän työntää ihan samaan malliin ku ennenki, nyt vaa vähä epäsäännöllisemmin ku on niin hassuja harkka-aikoja ja pitkiä päiviä ja muuta hulvatonta.

See ya

Pinja