Hyvää iltaa, kaunis maailma
Aion perinteisesti aloittaa tämän keskiviikkoisen postaukseni huomauttamalla, että en nauti varhaisiän dementiasta, joka estää mua muistamasta, mitä kaikkea harkkojen aikana on tapahtunut. Surullista. I cri evri tim.
Harkat alko Topiaksella. Alkulämppä on oikeesti ihan kiva, mutta koko päivän liikuntasaldossa se näkyy epämiellyttävänä kipuna (miellyttävä kipukin on juttu, mutta ei siitä nyt tällä kertaa enempää), etenkin kun hyppiminen ei jäänyt pelkästään siihen alkulämppäämiseen. Mut hei nyt voi jo sanoa että ei olla ihan ultimaatisen paskoja siinä, mitä tehdään. Ehkä joskus puolen vuoden päästä ollaan edistytty jo niin paljon, että päästään normaaliarvostelun alimmalle asteelle!
Seuraavaks huutoa. Hempeä musiikki, ja sit vaan piti huutaa täyttä kurkkua ku siltä tuntu. No, mullahan ei tunnetusti koskaan tunnu siltä, että pitäis huutaa, joten tehtävä oli erittäin epämieluisa, ja huusinkin itseasiassa vaan kerran molempien biisien aikana. Ja nekin huudot kuulosti aika epätoivosilta ainakin omaan korvaan. En osaa huutaa moro pitää mennä :'D Eimut en mä halua huutaa se sotii kaikkia mun ajatusmaailmoja vastaan. Jos mä huudan ni jotain on tosi pahasti vialla tai rikki tai sekaisin. Yleensä kun oon vittuuntunut, pyrin vaan olemaan jäätävä ja vetäytymään johonkin syömään suklaata (y)
Lisää hyppimistä seuras sitten, ku Heidi sai superidean että hypitään tasajalkaa ja samalla ilmaistaan tunnetiloja. Laskeskelin tossa että sen lisäks, että mulla oli tänään sekä henkisesti että fyysisesti raastavat kuntotestit koulussa, hypin tasajalkaa yhteensä n. 15 minuuttia, olin kivuliaasti kyykyssä viidestä kymmeneen minuuttiin ja lisäks venäytin sekä mun selän että mun molemmat lonkat. Jos en pääse huomenna ylös, oon todennäköisesti amputoinut mun kipeät raajani koska jos niitä ei oo, niihin ei voi sattua.
Sitte kosketeltiin itseämme ja oltiin läsnä. Ihmeteltiin hienoja ruumiinosia, joita meissä on, kuten tissit ja vähän alemmaksi, mitä sieltä löytyy... sekä etusormi. Ja lisättiin siihen kosketus ja muiden ihastelu, sekä lopulta Sannin läpsiminen. Rytmikkäästi. Ja kun se alko ääntelemään, piti perääntyä. Koska ei sosiaalisessa mediassa kukaan saa reagoida mitenkään lol.
Tän jälkeen replikointia tapahtui laatikkolapsen ympärillä. Vilma meni laatikkoon (ensin sen alle mutta laatikko oli vähän pikkuinen) istumaan ja siinä ympärillä sitten heiteltiin yksinkertaisia repliikkejä ja tehtiin hienoa kohtaus (tai ainaki mä luulen että se oli hieno, paha siitä lavalta sanoa yhtään mitään).
Sitten Heidin Hupsut Sanomiset- saldo tältä päivältä;
"Te toimitte mun ehkäisykeinona."
"Oi, kattokaa, kondomi!" (ottaa leveän pipon ja alkaa heilutella sitä)
"Ootte tyhmiä kun maksatte tästä. Ja mulle maksetaan että näen tätä. Asioita joita en haluaisi nähdä."
"Hei, en mä käskeny teitä lyömään Sannia. Mä käskin teitä läpsäisemään niin että tulee ääni."
Otsikko liittyy tähän koska ihmisiltä lähti ääni ja kerroin sit Heidille että kuulemma suihinotto auttaa tälläisissä tilanteissa, jolloin hän vetosi siihen että olemme hänen ehkäisykeinonsa (eih näin just koko ryhmän kääriytyneenä kondomipaketteihin) jolloin ystävällisesti huomautin että;
"Siit ei voi tulla raskaaks." T. Kaarna. Ja samalla mietiskeltiin leffailtaa, jossa katsottaisiin Kaarna, Zoo ja Senga Sengana vielä kerran, tällä kertaa tosin videolta. Sounds like fun :D
Moi pitää mennä
Pinja
 |
| Tams näyttää vähän kärsivältä, vaikka oikeesti kärsimys oli enemmän, suorastaan helvetillistä |
 |
| "Siinä on toinen ihminen, ja silläkin on kädet. Voiskohan niitä koskettaa, voisko niistä ottaa kiinni?" |
 |
| Niin hyvejä käsejä |
 |
| "Rummuttakaa sitä." |
 |
| Hei olen Vieno-Kaino ja olen laatikkolapsi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti