Nyt tulee pikapostaus. Mä en jaksa valvoa ja en käytännössä oo lukenu huomisee hissan kokeesee sanaakaa nii et oisin sisäistäny mitää ja nyt pitäs vahtii koiraa ja opiskella yhtä aikaa joten no niin hyvin nopeaa postausta tulossa.
Pallolämppä muuttuu astetta intensiivisemmäks, jos mahollista, kun porukkaa pudotetaan pois virheiden tapahtuessa. Katottii Emman kaa pari viikkoa sitte jotai vanhoja videoita teatterilta ja kauhisteltii kui kovaäänisiä on oltu, mut tänpäivänen kyl veti vertoja. Etenki niissä tilanteissa ku joku koki tulleensa pudotetuks epäoikeudenmukasesti ja tilanne pääty huutamisee ja raivoamisee, mikä kuulosti lähinnä tältä;
"JESSEN VIKA JESSEN SYY JESSE POIS POIS POIS MEE POIS JESSEN VIKA ULOS TÄÄLTÄ" johon Jesse huutaa päälle et;
"EI OLLU MÄ YRITIN MIRON VIKA EI EI EN MEE EI OLLU MUN SYYTÄ" ja näin todistamme olevamme kypsiä nuoria.
Selvittyämme pallolämpästä jotskuinkin hengissä perverssien buddhalehmien mittelön jälkeen, tehtiin tunneneliötä joka ei ollu tunneneliö vaan tilanneneliö, substanssineliö, neliö (tai oikeastaan suorakaide.) Nurkissa oli myrsky, höyhenet, käärmeet ja vesi. Näillä sitten leikittiin ja käärmeet muuttu lopulta hurjan perversseiks asioiks ("uhkaa sitä käärmeellä") ja kalat uiskenteli vedessä aiheuttaen dramaturgiaa ("dramaturgiaa etsimässä") ja Heidi sekoili. Koska "ruoski se sillä käärmeellä!"
Plus Iris tappo mut taas. Ja Iida. Ja Mane. Lopettakaa musiikki-ihmiset. Musiikki menee tunteisii. Eino Leino menee tunteisii. Iriksen äänen olemassaolo menee tunteisii. Noi kaikki yhistettynä menee tunteisii. Yäk. Tunteita.
Nyt mä poistun vaik tästä jäiki varmaa miljoona helvetin hyvää juttua mainitsematta. Haluun nukkuu mut eka pitää käydä sellane saa vuotta historiaa tunnissa.
Pinja
 |
| Kiittäkäämme toveri Nelsiä tästä luomuksesta. Emma on kuulemma iso valas koska kaiken takana on Emma. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti